Paimio
Paimion historian ensimmäinen Pride juhlittiin lauantaina pilvisessä säässä. Harmaaseen ilmaan väriä toi kuitenkin lukuiset sateenkaari liput sekä asusteet, joihin marssijat olivat pukeutuneet. Nuorisotalo Tillintuvan edustalle oli hyvissä ajoin kokoontunut innokkaita ja eri-ikäisiä juhlijoita, jotka toivotti tervetulleeksi Paimio-Pride – työryhmän johtaja Tapio Ojala .
Paimiolainen Tiia Mari-Tiittanen oli tullut paikalle yhdessä lapsensa Valo Kesäläisen , sekä ystävän Pia-Sofia Kohosen kanssa. Tiittanen on ollut mukana myös järjestämässä ensimmäistä Paimio Pridea.
– Ihanat odotukset kulkueen suhteen, kauhean kova innostus päällä tällä hetkellä. Tosi hyvin porukkaa on myös saapunut paikalle. Tämä on vasta alkua Paimio Pridelle ja tulevaisuudessa jatketaan varmasti, Tiittanen hehkuttaa.
Kohonen osallistuu ensimmäistä kertaa Pride-kulkueeseen. Hän halusi pukeutumisellaan osoittaa tukensa tasavertaisuudelle ja ihmisoikeuksille.
– Minulle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet merkitsevät paljon. Olen seurannut Pride-pöhinää usein, mutta en ole ikinä ennen päässyt osallistumaan. Onneksi nyt vihdoin pääsen osalliseksi tapahtumaa, Tiittanen sanoo.
Hän kokee, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten on turvallista ja rauhallista kulkea Paimiossa.
– En ole huomannut mitään ongelmaa siinä. Äsken aika moni tosin katsoi pitkään, kun kävelin tässä värikkäässä Pride-asussa tänne, mutta en välittänyt, Tiittanen kertoo.
Paimiossa ollaan nyt avoimempia
Pride-lippu nousi raikuvien aplodien saattelemana Nuorisotalo Tillikan salkoon. ”Paimio Pride, Paimio Pride” huudahduksien ja rummunsoiton johdattelemana, niin lapsista, aikuisista, kuin vanhemmistakin ihmisistä koostunut joukko lähti kulkemaan keskustan kautta kohti jokipuistoa.
Ihmisiä oli kadun varrella kannustamassa kulkuetta. Matka täyttyi iloisesta puheensorinasta, pride-teemaisesta musiikista ja erilaisista huudahduksista. Liput liehuivat käsissä ja viittoina harteilla. Pahvista oli tehty myös rasismivastaisuutta sekä kehonitsemääräämisoikeutta käsitteleviä kylttejä.
Kaveriporukalla kulkueeseen osallistuivat myös paimiolaiset Elle Okker , Tapio Ekqvist , Venla Fredman , Aino Hirvonen ja sauvolainen Wille Heino . Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tätä Pride-kulkuetta oli kaivattu.
– Olen syntynyt ja kasvanut täällä, joten koin tärkeäksi tulla marssimaan hyvän asian puolesta. Silloin, kun itse kävin yläasteen täällä, niin ei oltu vielä valmiita keskustelemaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ja heidän oikeuksista. Olisi tarvinnut enemmän avoimuutta. Itse lähdin näitä asioita pohtimaan vasta lukiossa, Turkuun opiskelemaan muuttanut Okker toteaa.
Hän oli vaikuttunut siitä, että Paimiossa tehdään asioita ihmisoikeuksien puolesta ja tuodaan tapahtuma näkyväksi myös katukuvassa.
– Kulkue osoittaa ainakin sen, että asian eteen tehdään kovasti töitä täällä. On hienoa, että kaupunki on myös laittanut esille pride-lippuja ja muuta materiaali. Nyt on meidän vuoro tehdä nuorille turvallinen tila asua ja elää Paimiossa.
Fiilis sama kuin Helsinki Prideilla
Aino Hirvonen on osallistunut aikaisemmin Helsinki Pride -tapahtumaan.
– Helsingissä on enemmän porukkaa ja isompi budjetti tapahtuman toteutukseen, mutta jos vertaa Paimioon niin samanlainen hyvä fiilis ihmisillä, yhteisöllinen meininki ja erilaiset pride teemaiset liput liehuu kulkueessa, Hirvonen pohtii.
Sauvolainen Wille Heino koki tärkeäksi tulla myös lähikuntaan marssimaan hyvän asian puolesta.
– Kuulin kulkueessa ihanan kommentin. Eräs äiti oli tullut marssimaan sen takia, koska hänen tyttärensä kuuluu sateenkaariväkeen. Siitä tuli kyllä todella hyvä fiilis, Heino kertoo.
Positiivinen fiilis jatkui jokipuistoon saakka, jossa oli samaan aikaan Harrastemessut ja Kahden Sillan Soudut. Paimio Pridella oli messuilla oma koju, jossa sai käydä ottamassa Pridehenkisen siirtokuvatatuoinnin tai käydä juttelemassa järjestäjien kanssa. Kojulla kävi pöhinää pitkin tapahtumaa ja jokivarsi täyttyi myös pridekansasta.
