Tulevaa lukuvuotta aloitellaan Paimion lukiossa myönteisissä tunnelmissa: lukiossa aloittaa 74 uutta opiskelijaa ja koko lukion opiskelijamäärä on tulevana lukuvuonna hieman yli 230 opiskelijaa, kertoo lukion rehtori Olli-Pekka Lehtonen.
Opiskelijamäärä on hyvällä tasolla, jos katsoo sitä maan lukioiden opiskelijamäärän mediaanin kautta. Koko maassa lukioiden opiskelijamäärän mediaani on nimittäin tipahtanut noin 180 opiskelijaan.
Valtakunnallisesti ikäluokkien supistumisen myötä pienten lukioiden määrä on lisääntynyt. Alle sadan opiskelijan lukioita on jo noin kolmannes kaikista Suomen 379 lukiosta, kun vastaavasti suurten, yli 800 opiskelijan, lukioiden määrä oli noussut vuoden 2000 viidestä vuoteen 2020 mennessä kuuteentoista.
Onneksi Paimio on muuttovoittoinen kunta, eikä ikäluokissa ole näköpiirissä mitään valtavan dramaattisia muutoksia, jotka uhkaisivat paikallista lukiokoulutusta.
– Paimion lukio on siis edelleen elinvoimainen, hyvistä tuloksista sekä yhteishengestä nauttiva oppilaitos, kehuu omaansa rehtori Lehtonen, ja mainitsee, että tulevana lukuvuotena lukiossa opiskelee myös indonesialainen vaihto-oppilas.
– Yhtään ukrainalaista ei ole ilmaantunut vielä opiskelijaksi – onkohan kielitaito esteenä ja ammatillinen koulutus sitten houkuttelevampaa?
Vankka sisään-
tulon keskiarvoPaimion lukioon sisäänpääsyn rajana on ollut jo useamman vuoden 7,0 keskiarvo. Silti lukioon hyväksyttyjen opiskelijoiden keskiarvojen keskiarvo on vuosittain 8,4 – 8,6 välillä. Tämä johtuu siitä, että aina joku tulee sisään täyden kympin keskiarvolla ja joku sitten pääsee opiskelemaan sillä 7,0 keskiarvolla.
– Sitä lukion antamaa ”lisäarvoa” peruskoulun päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon arvosanojen välillä uutisoidaan laajasti keväisin STT:n lukiovertailussa, jossa olimme tänä keväänä sijalla 35 Suomen yli 300 lukiosta. Ja ihan niissä varsinaisissakin tuloksissa ylioppilaamme kirjoittivat paremmat arvosanapisteet kuin esimerkiksi muutamassa Turussa sijaitsevassa lukiossa, mistä olemme tietysti iloisia opiskelijoiden puolesta.
Alkukesästä käytyjen hallitusneuvottelujen pohjalta ei lukiokoulutukseen ole tulossa ainakaan nopealla aikataululla isoja muutoksia. Lehtonen toivoisi, että hankkeisiin liittyvä byrokratia kevenisi.
– Esimerkiksi viime lukuvuonna lukiossamme oli käynnissä Erasmukset huomioiden seitsemän erilaista hanketta, joihin kaikkiin tehtiin ensin laajat hakemukset sekä jokaisesta raporttinsa. Toivottavaa olisi, että lukiokoulutuksen perusrahoitus turvattaisiin ja ”hankehumppa” vähentyisi.
Toki hankkeissa on paljon hyvääkin.
– Paljon päästään kehittämään eri asioita, mutta hakemusten ja raporttien tekeminen on todella työlästä, kun tämän kokoisessa oppilaitoksessa ei ole mitään hankeorganisaatiota, niin kuin esim. isommissa ammattikouluissa.
