Miikka Tuomolan sosiaalisen median viestipalvelu Instagramiin pärähtää viesti, jossa kirjoittaja kertoo bonganneensa Tuomolan liikkuneen uuden kotikaupunkinsa ympäristössä. Tosi-tv formaattiin osallistuminen ei muuttanut Miikan elämää perustavanlaatuisesti, mutta joissain tilanteissa se muistuttaa vuosi sitten eletystä elämästä.
– Kun on ollut 200 000 katsojan ohjelmassa 12 viikkoa, on ymmärrettävää, että minut tunnistetaan kaduilla. Tiedostin, että minusta tulee julkinen henkilö, kun lähetin hakemuksen kuvauksiin.
Nyt siitä on kulunut noin vuosi, kun Tuomola asteli Big Brother taloon ja aloitti elämänsä seikkailun.
Avopuoliso Noora Kesälä istuu Miikan vieressä ja toteaa, että ei tahtoisi enää olla erossa kumppanistaan niin pitkää aikaa. Miikka oli ensimmäinen, joka asteli taloon ja hän selviytyi finaalin viimeiseen päivään saakka. Miikka oli viime kauden asukkaista talossa pisimpään. Hän sijoittui kilpailussa lopulta neljänneksi, mutta tämä ei ole jäänyt harmittamaan.
– Kokemuksena se oli kokonaisvaltainen ja ikimuistoinen. Olisi tietenkin ollut hienoa voittaa, mutta en ole sijoituksesta ollenkaan pahoillani.
Kuplautuminen ei ole myytti
Big Brotheriin on aina paljon halukkaita osallistujia, ja hakuvaiheen prosessi on pitkä. Ikimuistoisimmat hetket matkalta ovat olleet taloon meneminen ja sieltä pois lähteminen. Niihin hetkiin liittyy niin paljon tunnelatausta, että sitä Miikan on hankala selittää.
– Kun menin ensimmäisenä tyhjään taloon ja jouduin hyvästelemään läheiseni tajusin, että nyt se on menoa. Samoin se oli ikimuistoinen hetki, kun pääsin 12 viikon jälkeen takaisin ulkomaailmaan ja halasin Nooraa.
BB-talossa ei ole käytössä sosiaalista mediaa eikä sieltä saa yhteyttä läheisiin tai muuhun ulkomaailmaan. Oleskelutilaa Big Brother talon ympäristössä on vain rajattu tila. Talossa oleilleet ihmiset puhuvat ”BB-kuplassa elämisestä” ja Miikka allekirjoittaa näkemyksen täysin.
– Siellä ei ole tietoa muusta maailmasta. Kun viettää samojen ihmisten kanssa aikaa 24/7 ja sinulle kerrotaan mitä sinun pitää milloinkin tehdä ja miten olla, on selvää, että paikassa pääsee niin sanotusti kuplautumaan.
Vaikka Miikalle jäi tosi-tv ohjelmaan osallistumisesta positiiviset muistot, ei hän enää tahtoisi olla erossa perheestään niin pitkää aikaa. Miikka ryhtyy pohtimaan, mikä voisi olla sellainen reality-ohjelma, johon hän voisi vielä osallistua.
– Selviytyjät voisi olla mielenkiintoinen formaatti.
Sauvosta Turun kautta Paimioon
Miikan avopuoliso Noora on paljasjalkainen sauvolainen. Hän tapasi Miikan ollessaan yökerhossa Turussa, jonka jälkeen parin rakkaustarina otti tuulta purjeisiin. Sen jälkeen Noora pakkasi tavaransa ja päätti muuttaa isomman kaupungin sykkeeseen.
Tuossa kaupungissa he aloittivat yhteisen elämänsä.
Tällä hetkellä Miikan ja Nooran uusi kotiosoite löytyy kuitenkin Paimiosta. Kun pari sai tietää Nooran odottavan lasta, alkoivat he pohtimaan, mikä olisi sellainen paikka, jossa lapsen on hyvä kasvaa.
– Turussa alkaa olemaan jonkin verran levottomuuksia yhä nuorempien keskuudessa. Aloimme pohtimaan, mikä olisi meille sopiva vaihtoehto uudeksi asuinpaikaksi, kaksikko kertoo.
Oli luonnollista siirtyä Sauvon suunnille, sillä Nooralla on sieltä hyvät muistot turvallisesta lapsuudesta. Lopulta kaksikko suuntasi Paimioon, sillä sijainti on sopivasti puolessa välissä lähisukulaisia ajatellen.
Miikka hehkuttaa Paimion sijaintia myös liikkumisen kannalta: moottoritietä pääsee Turkuun hyvällä säällä miltei vartissa.
Muuttoon vaikutti myös alhaisempi hintataso. Sopivan kohteen löydyttyä ei kaksikon tarvinnut kauaa pohtia, haluavatko he maksaa Turussa samankaltaisesta asunnosta 100 000 euroa enemmän rahaa.
– Kun aamuisin laskeudun yläkerrasta rappusia alas keittiöön tuntuu siltä, että olen vihdoinkin juuri siellä, missä minun kuuluukin olla. Tämä tuntuu kodilta, Miikka kiteyttää.
Pikkukaupungin hyvät puolet
Miikka ja Noora ovat asuneet Paimiossa vajaan kuukauden, mutta esiin on noussut jo nyt pienemmän kaupungin parhaimpia puolia. Ensimmäisen he mainitsevat toimivan terveydenhuollon. Tieto Nooran raskaudesta sai tarkastelemaan hoitoon pääsyä erilaisin silmin.
Isommassa kaupungissa resursseja on vähemmän ja tarvetta palveluille enemmän.
– Turussa saatoimme käydä kolmella eri neuvolahoitajalla ja viivyimme aina käynneillä noin puoli tuntia. Paimiossa saimme aikaa heti tuplasti enemmän ja tuntui, että emme olleet vain yksi kalenterimerkintä muiden joukossa.
Noora naurahtaa, että alkuun hän jännitti puolisonsa sopeutumista maaseudulle. Onhan Miikka asunut koko ikänsä enemmän tai vähemmän isossa kaupungissa ja usein keskustan läheisyydessä.
Aiemmin Miikka ajattelikin, että vain suurissa kaupungeissa on hyvä olla, sillä niissä on elämää ja tapahtumia. Nyt hän on huomannut, että vaikka nykyinen kotikaupunki on pinta-alaltaan ja asukasluvultaan pienehkö, on siellä kaikki mitä hän kaipaa ja tarvitsee. Uuteen paikkaan mukautuminen on siis mennyt yllättävän kivuttomasti, eikä kaipuuta Turkuun suuremmin ole.
– Kyllä tänne muutto oli yksi parhaista päätöksistä hetkeen.
