
Riisipuuro keitetään maitoon ja jäähtyneen puuron sekaan kannattaa sekoittaa raaka kananmuna. Piirakan kuoret kannattaa kaulita pulikalla ja valmiit piirakat paistetaan mahdollisimman kuumassa uunissa. Lisäksi karjalanpiirakoita kannattaa pakastaa tarjottimella raakana, jolloin saa aina paistovalmiita piirakoita pakastimesta.
Muun muassa tällaisia vinkkejä innokkaat piirakkaleipurit saivat Piikkiön Marttojen karjalanpiirakkakurssilta. Kurssi järjestettiin viime viikon torstaina Piikkiön yhtenäiskoulun kotitalousluokassa.
Mutta miksi riisipuuron sekaan sekoitetaan kananmunaa?
– Se antaa puurolle kauniin värin. Vaihtoehtoisesti piirakat voisi voidella kananmunalla ennen paistamista, mutta puuron sekaan sekoittaminen on helpompaa, neuvoo piirakanleipomista opettanut Irmeli Raunio .
Mynämäkeläinen Raunio oli pyydetty pitämään karjalanpiirakkakurssia Piikkiöön, koska juuriltaan karjalaisena piirakanleipominen on hänelle hyvinkin tuttua puuhaa. Hänen molemmat vanhempansa ovat kotoisin Karjalan Metsäpirtistä.
– Irmeli on mieheni serkku ja siksi tiesin hänet pyytää tänne opettamaan, Piikkiön Marttojen puheenjohtaja Eija Sillanpää kertoo.
25-vuotias yhdistys
Piikkiön Martat järjestää kerran vuodessa ruokakurssin ja tällä kertaa aiheeksi oli valikoitunut piirakat.
– Piirakkakurssia ei ole järjestetty aikaisemmin. Sen sijaan olemme järjestäneet esimerkiksi perunakurssin, suklaakurssin, meksikolaisen ruuan kurssin ja kasvisruokakurssin, Sillanpää listaa.
Tänä vuonna Piikkiön Martoilla on meneillään juhlavuosi, sillä yhdistys täyttää 25 vuotta. 25-vuotisjuhla järjestetään lokakuussa Tuorlassa. Piikkiön Mattoihin kuuluu 38 jäsentä.
Monen juuret Karjalassa
Piirakkakurssille tuli toistakymmentä leipojaa, osa Martta-yhdistyksestä, osa muualta.
– Näimme Facebookissa kurssista mainoksen ja päätimme tulla tänne tyttäreni kanssa, Saija Tarro kertoo.
Jonkin verran heillä oli aiempaakin kokemusta piirakanleipomisesta.
– Mummon kanssa olen tehnyt piirakoita joskus, 11-vuotias Kerttu Tarro sanoo.
– Äitini äiti on kotoisin Karjalasta, Saija Tarro kertoo.
Samankaltainen tausta on monella kurssille tulleella leipojalla. Monen juuret ovat Karjalassa, minkä vuoksi kiinnostus piirakan leipomista kohtaan oli herännyt. Aiemmasta leipomiskerrasta oli kuitenkin saattanut vierähtää jo aikaa.
– Olen tehnyt piirakoita viimeksi ehkä 40–50 vuotta sitten, Gunvor Suominen sanoo.
– Minä taas olen leiponut piirakoita lapsena äidin kanssa. Aikoinaan isoveljeni keksi, että haluaa oppia leipomaan piirakoita. Niinpä isoveljeni ja äitini kävivät naapurissa asuneen karjalaisen naapurin opissa ja siitä lähtien, 1970-luvusta alkaen isoveljeni on leiponut piirakoita, Seija Lehmus puolestaan kertoo.