Lasten ja nuorten hammasterveydestä huolehditaan alueellisesti määritellyillä tarkastuksilla. Hammashoitaja tarkastaa 1- ja 3-vuotiaat ja suuhygienisti 5-vuotiaat, 8-luokkalaiset ja 16-vuotiaat
Hammaslääkärin vastaanotolle tulevat 1- ja 5-luokkalaiset. Tarkastuksissa määritellään yksilöllinen hoitoväli, jota tarvittaessa tihennetään.
Ennalta ehkäisy tärkeää
Sophie Sandås on työskennellyt Paimio-Sauvon terveyskeskuksessa neljä vuotta.
– Paimiolaisilla lapsilla on yleisesti ottaen melko hyvät hampaat. Osalla ei ole kariesvaurioita eli reikiä, mutta osalla niitä voi olla useitakin. Pienet alkavat kariekset pyritään pysäyttämään, mutta kun karies on edennyt riittävän pitkälle, täytyy hammas paikata, Sophie Sandås sanoo.
– Alkavan karieksen voi pysäyttää esimerkiksi tehostamalla kotona omahoitoa ja nauttimalla xylitolia aterian jälkeen. Kannattaa myös suosia vettä janojuomana, pitää säännölliset ateriarytmit ja säännöstellä herkkuhetkiä.
Vastaanotollakin voidaan tehdä alkavien kariesvaurioiden pysäytystoimenpiteitä, kuten hampaan pinnan fluorausta tai pinnoittamista.
– Panostamme ennaltaehkäisevään hoitoon. Pyrimme siihen, ettei ensimmäistäkään reikää tulisi,
Napostelu ja sokeri haitallista
Hammaslääkäri arvioi esitietojen ja löydösten avulla potilaan kariesriskin eli alttiuden hampaiden reikiintymiselle.
– Hampaiden riittämätön puhdistaminen voi aiheuttaa reikiintymisen. Hampaat kannattaa harjata huolellisesti kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla. Kun siirtyy yläkouluun, pitäisi harjauksen ohella puhdistaa hammasvälit päivittäin joko hammaslangalla tai silikoniväliharjalla, muistuttaa Sophie Sandås.
Napostelutaipumus voi vaikuttaa reikiintymiseen.
– Hampaat kestävät 4-6 happohyökkäystä päivässä. Säännölliset ruoka-ajat ja terveellinen ruokavalio suojaavat hampaita reikiintymiseltä. Herkuttelua ja karkinsyöntiä olisi hyvä säännöstellä.
Jenna Ojansivu lisää, että kokonaisen karkkipäivän sijaan voi viettää lyhyitä herkkuhetkiä 1-2 kertaa viikossa. Näin herkun happohyökkäys on vain hetkellinen.
Janojuomaksi vettä
Janojuomaksi suositellaan vettä eikä mehuja, jotka voivat sisältää runsaasti sokeria. Sokerittomatkin juomat ovat haitallisia hampaille, sillä ne ovat usein happamia ja voivat liuottaa hampaan pintaa eli aiheuttaa eroosiota.
Aterian jälkeen olisi hyvä nauttia xylitolia. Se puhdistaa hampaan pintaa ja katkaisee happohyökkäystä. Se myös vähentää kariesbakteerimäärää.
Kariesbakteerin voi saada tartuntana huoltajalta
– Alle 3-vuotiaan lapsen vanhempien tulisi välttää sylkikontaminaatiota eli oman syljen siirtymistä lapsen suuhun. Esimerkiksi siten, etteivät jaa samaa lusikkaa ruokaa maistellessa, Jenna Ojansivu kertoo.
– Kaikilla tutkimuskäynneillä seulotaan myös lasten purentaa, johon puututaan varhain. Hampaistossa voi olla erilaisia purentavirheitä, kuten ahtautta tai syväpurentaa. Purentavirheitä hoidetaan muun muassa irrotettavilla yökojeilla ja kiinteillä oikomiskojeilla, Sophie Sandås kertoo.
Harjauskoulussa harjaantuu
Paimiossa hammashoitaja Jenna Ojansivu tarkastaa 1- ja 3-vuotiaiden lasten hampaat. Lisäksi hän pitää harjauskoulua.
Hennan harjauskoulussa katsotaan ensin hampaita yhdessä lapsen kanssa.
– Näytän, mihin on jäänyt valkoista likaa eli plakkia. Sen jälkeen kysyn, käyttääkö lapsi käsi- vai sähköharjaa. Sitten harjataan sillä, mikä on kotona käytössä. Käsiharjan sijaan suositellaan sähköhammasharjaa. Se puhdistaa helpommin hampaiden pinnat.
– Näytän ensin kädestä pitäen, miten harjataan, ja lapsi saattaa sitten harjata itse. Harjauskoulussa käydään niin pitkään, kunnes hampaat ovat puhtaat. Joillekin riittää yksi kerta, joillekin täytyy muistutella enemmän.
– Kouluikäinen voi harjoitella hampaiden pesua, mutta alle kouluikäinen ei motorisesti pysty harjaamaan hampaita puhtaaksi. Pesua voi harjoitella niin, että ensin lapsi harjaa hampaat ja aikuinen harjaa sen jälkeen. Aikuisen roolimalli on tärkeä. Hampaiden oikeaoppinen puhdistaminen on loppuelämän taito. Siihen kannattaa panostaa nuoresta asti, Ojansivu kannustaa.
Sophie Sandås lisää, että sopiva hampaiden harjausaika on vähintään kaksi minuuttia.
– Yläkouluikään asti olisi huoltajan hyvä tarkistaa, että hampaat on huolellisesti harjattu.
Koska harjataan, saako purskuttaa?
Karieksen hallinnan kannalta ei ole suurta merkitystä, harjaako hampaat ennen aamupalaa vaiko vasta jälkeen.
– Aamupalan jälkeen tulisi odottaa 20-30 minuuttia ennen harjausta. Aina kun syö tai juo muuta kuin vettä, syntyy happohyökkäys, jolloin kiille vähän pehmenee ja heikkenee. Happohyökkäys taantuu noin 20-30 minuutissa, jonka aikana kiille vahvistuu. Tämän jälkeen uskaltaa harjata hampaat, Sophie Sandås kertoo.
– Hampaiden harjauksen jälkeen ei tarvitse purskutella suuta vedellä. Sylki-tahnan voi sylkäistä pois ja suuta voi tarvittaessa huljutella pienellä vesimäärällä, noin ruokalusikallisella. Näin hammastahnan hoitavat aineet, joista tärkeimpänä fluori, ehtivät vähän vaikuttelemaan hampaan pinnalla. Tahna, joka harjauksen ja sylkäisyn jälkeen jää suuhun, ei ole vaaraksi, Sophie Sandås selvittää.
Fluorihammastahnaa tulee käyttää kahdesti päivässä. Eri ikäisille on erilaiset hammastahnat. Fluorittomia tahnoja ei suositella.
Pelosta hyvä kertoa etukäteen
Hammashoitopelko voi olla kenellä tahansa. Siitä kannattaa keskustella aikaa varatessa.
– Paimiossa on reippaita lapsia ja huolehtivia vanhempia. Usein vanhemmat tulevat hammashoitoon lapsen kanssa. Jos lasta jännittää tai pelottaa, Jenna totuttaa lapsia hammashoitoon.
Harjoitellaan esimerkiksi sitä, miten hoitotuolissa ollaan. Samalla tutustutaan instrumentteihin.
– Lapset pääsevät katsomaan ja kokeilemaan, miltä instrumentit tuntuvat suussa. Monia jännittää, se on normaalia. Käden nostaminen hoidon aikana tarkoittaa, että hoidettava tarvitsee tauon, Sophie Sandås kertoo.
Pääsääntöisesti hammaslääkärillä kävijät ovat tunnollisia.
– Jos lapsi ei tule, soitamme tai lähetämme muistutusviestiä. Paimiolaisten vanhemmat ovat huolehtivaisia ja kiinnostuneita lastensa suun tilanteesta.
