Opiskelijoiden vähyys ja tiukka talous varjostavat kansanopiston syksyä

0
Teatteri- ja maskeerauslinjan opetustilanne viime keskiviikolta. Ammattiopettaja Tuula Lähteensuo opastaa ja näyttää mallia. Maskeerattavana turkulainen Katariina Hakala.

PAIMIO

Viime toukokuussa uutisoitiin, että hallitusneuvotteluissa ovat olleet esillä jopa 20-70 miljoonan euron suuruiset leikkaukset kansanopistojen ja muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitukseen. Leikkauksista ei olla luovuttu, mutta viimeisimpien tietojen mukaan niiden kokonaissumma on pelättyä pienempi: noin 25 miljoonaa euroa.

Paimiolaisittain hyvä uutinen on se, ettei leikkuri iske rajuimmalla voimallaan kansanopistoihin. Tällä tietoa kansanopistoilta nipistetään yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Sekin toki kirpaisee, sillä opistojen budjetit ovat jo kauan olleet äärimmäisen kireälle vedettyjä.

Paimiossa sijaitseva Varsinais-Suomen kansanopisto on ilman leikkauksiakin haavoittuvassa tilanteessa. Alkaneen lukuvuoden oppilasmäärä on selkeästi toivottua alempi. Taloudellista liikkumavaraa kaventaa myös ylläpitokustannuksiltaan kallis ja ehostusta kaipaava vuonna 1906 valmistunut kansanopistorakennus.

Kaupunki ostanut rakennuskantaa

Paimion kaupunki on vähin erin hankkinut omistukseensa kansanopiston rakennuksia, mikä on osaltaan mahdollistanut opiston toiminnan jatkuvuuden. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään hätäavusta, sillä kaupunki on myös kyennyt tehokkaasti hyödyntämään hankkimiaan rakennuksia.

Kansanopiston asuntolarakennukset siirtyvät kaupungin omistukseen lähiaikoina – ja varsin huokeaan hintaan. Paimion kaupunginvaltuusto hyväksyi asuntolakaupan kesäkuun kokouksessaan.

Aikuiskoulutussäätiön omistuksessa on enää vain opiston päärakennus. Se kaipaa ulkomaalausta, ja myös kattoa on kunnostettava. Näiden akuuttitoimenpiteiden kustannukset ovat yhteensä luokkaa 200 000-250 000 euroa.

Opiskelijoita vain puolet tavoitellusta

– Meillä on yhä todella isot kiinteistökulut. Tarvitsisimme kutakin linjaa kohden noin kymmenen oppilasta, jotta saavuttaisimme riittävän taloudellisen liikkumavaran, toteaa Varsinais-Suomen kansanopiston rehtori Pekka Kolehmainen .

– Eli yhteensä oppilaita tulisi olla 40–50, jotta jatkuvuus olisi turvattu. Viime lukuvuonna meillä oli 25 oppilasta ja nyt noin 20. Luku tosin elää vielä hieman. Asuntolakaupan turvin pärjäämme muutaman vuoden, mutta sen jälkeinen tulevaisuus kyllä huolestuttaa.

– Pohdimme kaiken aikaa, minkälaisella koulutustarjonnalla olisi lähivuosina kysyntää.

Kolehmainen korostaa, että alkanut lukuvuosi viedään loppuun suunnitelmien mukaisesti. Minkäänlaista alasajoa ei ole näköpiirissä myöskään seuraavana vuonna.

Mutta mikä on tilanne esimerkiksi vuonna 2030? Sitä ei tiedä varmuudella kukaan.

Kolme musiikkilinjaa, teatteri & maskeeraus

Varsinais-Suomen kansanopiston lukuvuosi alkoi maanantaina 21. elokuuta. Kaikki linja eivät käynnistyneet.

– Esimerkiksi tanssilinjalle tuli paljon hakemuksia, mutta niin myöhään, ettei linjaa ollut enää käytännön syistä mahdollista toteuttaa, kertoo Kolehmainen.

Alkavan lukuvuoden tarjonta kattaa kolme musiikkilinjaa (musiikkiteknologia, elektroninen musiikki & biisinteko, pop & rock) sekä teatteri- ja maskeerauslinjan. Koska lukuvuosi on vasta alussa, voivat opinnoista kiinnostuneet ottaa yhä yhteyttä oppilaitokseen. Tilaa on.

Rehtori Pekka Kolehmainen ei osaa sanoa, mistä kaikista tekijöistä oppilaskato johtuu.

– Oppivelvollisuuslain muutos toki vaikuttaa edelleen. Eli se, että 16-17-vuotiailla ei ole tätä nykyä mahdollisuutta tulla sellaiseen koulutukseen, joka ei johda yksiselitteisesti tutkintoon.

Tähtäimessä työpaikka tai jatko-opinnot

On toistaiseksi arvailujen varassa, ovatko synkät ennakkotiedot vapaan sivistystyön rajuista rahoitusleikkauksista vähentäneet kiinnostusta kansanopistoja kohtaan.

Pekka Kolehmainen katsoo, että monilla poliitikoilla on taipumus kategorisoida vapaa sivistystyö “aikuisten harrastamiseksi”.

– Toki heitäkin on paljon, jotka opiskelevat ensi sijassa kehittääkseen itseään, mutta meidän opiskelijamme tähtäävät lähes poikkeuksetta joko jatko-opintoihin tai työelämään, rehtori korostaa.

FAKTA

Vuonna 1899 perustettu Varsinais-Suomen Kansanopisto on Varsinais-Suomen Aikuiskoulutussäätiön ylläpitämä yksityinen oppilaitos.

Opisto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen arvot perustuvat humanismiin, ekologisuuteen ja kansainvälisyyteen.

Lukuvuoden mittaiset opintolinjat tarjoavat valmentavaa ja jatko-opintoihin tähtäävää koulutusta kulttuurialalta.

Linjoilla voi valmistautua jatko-opintoihin. Vähintään lukuvuoden mittaisesta kansanopistolinjasta saa kuusi lisäpistettä hakiessaan yhteishaussa ammatilliseen perustutkintoon.

Kansanopiston taustayhteisönä oleva Varsinais-Suomen Aikuiskoulutussäätiö koostuu maakunnallisista järjestöistä.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja on Paimion lukion rehtori Olli-Pekka Lehtonen.

Opiston vanha tunnuslause on ”Elämän totuutta etsi”.

PAIMIO

Perttu Hemminki

Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar ilmaisi keväällä voimakkaan huolensa vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitukseen kohdistuvista leikkauksista.

– Kansanopistojen järjestämät vapaan sivistystyön koulutukset ovat pääosin pitkäkestoisia ja päätoimisia, eivät harrastetoimintaa. Tavoitteellisessa kokopäiväopiskelussa opiskelijat eivät voi käydä päivätyössä rahoittaakseen opiskeluaan, totesi Pantsar tuolloin.

– Kansanopistoihin hakeutuu opiskelemaan ihmisiä erilaisista taustoista, eikä heillä ole mahdollisuuksia maksaa suuria summia koulutuksesta. Kansanopistojen opiskelijamaksuja ei yksinkertaisesti voida enää nostaa.

Viime viikon torstaina Kunnallislehti tavoitti Tytti Pantsarin puhelimitse Vaasasta, missä olivat meneillään valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät . Tapahtumassa kuultiin ajankohtaista asiaa muun muassa vapaan sivistystyön rahoituksesta.

Kansanopistojen opiskelijamääristä ei ole alkaneen lukuvuoden osalta ehditty vielä saada valtakunnallista yhteenvetoa.

– Saamme nämä luvut syyskuun alkupuolella. Ilmeisesti opiskelijamäärissä on alueellista vaihtelua. Kiristynyt taloudellinen tilanne ei välttämättä vielä vaikuta opiskelijamääriin, mutta jos opiskelijamaksuja joudutaan korottamaan, niin opiskelijamäärät saattavat jopa romahtaa, Pantsar totesi..

Kansanopistojen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat tällä tietoa yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Vapaan sivistystyön kokonaisuudessa leikkaukset kohdistuvat maltillisimmin nimenomaan kansanopistoihin.

– Yhtä kaikki leikkaukset heikentävät vapaan sivistystyön koko kentän – myös kansanopistojen – toimintaedellytyksiä.