– Laskettuja aikoja on tälle vuodelle vielä kuusi, eli yhteensä pitäisi olla syntymässä 22 vauvaa tänä vuonna, Essi Kinnunen Paimion lastenneuvolasta kertoo.
Tosin vuosiin 2021 ja 2020 verrattuna tilanne on tämän vuoden osalta melko samankaltainen: vuonna 2021 vauvoja syntyi Sauvossa 25 ja vuonna 2020 19. Vuonna 2019 syntyneiden vauvojen lukumäärä jäi 16:een.
– Ei voi mistään vauvabuumista puhua, sillä viime vuosi oli Sauvossa hiljainen ja tänä vuonna vauvoja syntyy taas saman verran kuin aiemminkin, Kinnunen sanoo.
Silti Sauvossa syntyvien vauvojen määrä ei ole laskussa kuten muualla Suomessa: Tilastokeskuksen mukaan koko Suomessa syntyi tammi–kesäkuussa 2023 aikaisempaa vähemmän lapsia. Kesäkuun loppuun mennessä Suomessa syntyi 21 180 lasta, mikä on 1 082 lasta vähemmän, eli lähes viisi prosenttia vähemmän kuin alkuvuonna 2022.
Myös Paimiossa syntyvyys on laskenut tämän vuoden osalta. Viime vuonna Paimiossa syntyi yhteensä 96 vauvaa, mutta vuoden 2023 ensimmäisen puolikkaan aikana vauvoja on syntynyt vain 42. Vauvoja syntyy keskiarvoisesti loppuvuodesta pari prosenttia enemmän kuin alkuvuodesta. Silti parilla prosentilla lisättynä, Paimion vauvojen lukumäärä jää tältä vuodelta arviolta 85:een. Tämä on peräti 11,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.
Yhteisöllisyyttä
Essi Kinnusen mukaan Sauvo on yhteisöllinen kunta, mistä voi löytyä osasyy siihen, että lapsiperheet suosivat tätä asuinpaikkana.
– Olen ollut neuvolassa parikymmentä vuotta töissä, pääosin pääkaupunkiseudulla. Sauvossa jatkuvuus on ihan eri luokkaa kuin siellä. Täällä henkilökunta ei vaihdu ja täällä oppii tuntemaan perheet eri tavalla. Sauvolaisilla lapsiperheillä on myös yhteinen Whatsapp-ryhmä ja seurakunnan kerhot ja esimerkiksi MLL toimii todella aktiivisesti, Kinnunen sanoo.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Sauvo-Karunan yhdistys järjestää muun muassa perhekahvilaa Seuralassa pari kertaa kuukaudessa.
– Parhaimmillaan paikalla on ollut yhtä aikaa jopa 16 lasta, perhekahvilavastaava Emilia Koski MLL:sta kertoo.
Sijainti ja turvallisuus
Emilia Koski on itse 4,5 kuukauden ikäisen Helmiinan äiti. Helmiinalla on myös kaksi isoveljeä, seitsemänvuotias Eemeli ja kohta viisi vuotta täyttävä Uolevi . Koski on muuttanut Sauvoon muutama vuosi sitten Turusta ja kehuu Sauvoa lapsiperheelle sopivana paikkakuntana.
– Olemme mieheni kanssa molemmat kotoisin Halikosta ja opiskelimme Turussa. Etsimme kotia Turun ja Salon väliltä ja Sauvosta löytyi sitten sopiva, hän kertoo.
Hän kiitteleekin erityisesti Sauvon sijaintia, sillä töissä voi käydä sekä Salon että Turun suunnassa. Ja vaikka voi asua maalla, on silti esimerkiksi Skanssin kauppakeskukseen vain 20 minuutin ajomatka.
– Sauvossa on myös kaikki palvelut lähellä, hän sanoo.
Myös Sauvon turvallisuutta hän kehuu.
– Täällä lapset voi huoletta päästää omalle pihalle keskenään leikkimään, toisin kuin suuremmissa kaupungeissa. Havahduin tähän ihan vasta kun meillä oli käymässä tuttavaperhe Turusta ja heidän lapset tulivat hätäisesti kertomaan, että meidän lapset ovat lähteneet ilman vanhempia ulos, Koski kertoo.
Lapsimyönteinen kunta
Sauvoon muuttaa paljon lapsiperheitä, mihin vaikuttaa Kosken mukaan paitsi sijainti myös varmasti asumisen edullinen hintataso.
– Meidän Sauvon lapsiperheet -Whatsapp-ryhmässä kysyin, millaisena Sauvo nähdään lapsiperheiden näkökulmasta ja siellä kehuttiin lisäksi Sauvon peruspalveluita ja myös sitä, että täältä päiväkotipaikan sai helposti ja nopeasti, Koski kertoo.
Yhteinen Whatsapp-ryhmä on saatu kasaan siten, että neuvolassa on jaettu asiasta tietoa. Ryhmä tavoittaa 66 sauvolaista lapsiperhettä.
Myös neuvolan sekä esimeriksi päiväkodin pysyvää henkilökuntaa kiitellään. Ja ylipäätänsä kuntaa pidetään lapsimyönteisenä.
– Pienessä kunnassa on helppo ottaa yhteyttä myös päättäviin tahoihin. Juuri soitin tekniselle johtajalle ja kysyin, että saanko hankkia tänne Seuralaan vaipanvaihtoalustan, Koski kuvaa.
Sauvo herätti vauvakuumeen
Susanne Vuorisalo on myös tänä vuonna syntyneen vauvan, kuuden kuukauden ikäisen Helmin äiti. Hän on sauvolainen paluumuuttaja ja viihtyy siis Sauvossa hyvin, koska on tänne palannutkin. Hänellä on vauvan lisäksi kahdeksanvuotias esikoinen.
– Kysyin häneltäkin, että mikä on parasta Sauvossa ja hän vastasi, että Sauvo ei ole liian iso kaupunki ja täällä on tilaa liikkua luonnossa ja keksiä kaikkea kivaa tekemistä, Vuorisalo sanoo.
Hyvänä puolena pienellä paikkakunnalla naiset näkevät myös sen, että ihmiset tuntevat toisensa.
– Jos näen vaikka jonkun lapsen tekevän pahojaan, niin on paljon helpompaa ja tehoavampaa mennä jututtamaan lapsia nimeltä kuin jos ei yhtään tuntisi heitä, Koski kuvaa.
Muutama vuosi sitten Sauvoon muuttaneelle Elisa Rinteelle Sauvo saattoi olla jopa syynä siihen, että hän ylipäätänsä päätti hankkia lapsen. Nyt hän on vuoden ikäisen Tommin äiti.
– En halunnut lapsia kun muutin Sauvoon, mutta täällä oli niin hyvä olla ja elää, että mieli muuttui, hän kertoo.
