Paimionlahden ja Piikkiönlahden seurantatutkimuksen vuosiraportti koskien vuotta 2022 on valmistunut.
Vuosiraporttiin on koottu tietoa Paimionlahden, Piikkiönlahden ja Kaitveden meriveden laadusta ja ekologisesta tilasta. Lisäksi raportti sisältää kasviplanktonanalyysin tuloksia.
Ravinnepitoisuudet merivedessä ovat olleet rannikkovesille tyypillisellä tasolla eli varsin korkeita. Heinä- ja syyskuun vedenlaatutulosten perusteella ekologinen tila oli Piikkiönlahdella huono ja Paimionlahden mittauspaikoissa sekä Kaitvedellä keskimäärin välttävä.
Kaikissa paikoissa näkösyvyysarvot ilmensivät huonoa ekologista tilaa.
Hygieenisestä tilasta kertovat suolistoperäiset bakteerimäärät olivat kuitenkin kaikissa Kaarinan merialueen havaintopaikoissa joka erinomaisella tai hyvällä tasolla.
Pintavesien ekologinen tila arvioidaan arvoilla kokonaistyppi, kokonaisfosfori, klorofylli ja näkösyvyys.
Piikkiönlahti vähäsuolaisempi
Pintaveden lämpötila oli heinäkuussa kaikissa tutkimuspaikoissa noin 21 ºC.
Piikkiönlahden (124, 125) havaintopaikoissa vesi oli hieman vähäsuolaisempaa kuin Paimionlahden havaintopaikoissa. Fosfori- ja aklorofyllipitoisuudet olivat suurempia kuin Paimionlahdella ilmentäen rehevyyttä.
Kuusiston ja Harvaluodon välisellä merialueella (Kaitvesi, havaintopaikka KAIT) vesi oli hieman suolaisempaa ja sisälsi selvästi vähemmän fosforia Piikkiönlahden paikkoihin verrattuna. Vesi oli fosforin ja aklorofyllin perusteella rehevää.
Rehevyydestä, sameudesta ja hapenvajauksista huolimatta meriveden hygieeninen tila oli miltei kaikilla Paimionlahden, Piikkiönlahden ja Kaitveden mittauspaikoilla erinomainen. Uimista ei näin ollen ole syytä välttää, ellei sinilevää esiinny.
Linnanraunioiden edustalla rehevää
Syyskuussa veden lämpötila oli mittauspisteissä 14-16 ºC . Näytteet otettiin koko vesipatsaasta, ja tällöin Toivonlinnan pohjanläheisessä vedessä oli selvää hapenvajausta. Heikon happitilanteen seurauksena pohjanläheisessä vedessä oli pintaa runsaammin fosforia.
Myös Kaitvedellä oli hapenvajausta, ja pohjan lähellä ravinnepitoisuudet ja sameusarvo olivat pintaa suurempia.
Vesi oli fosforin ja a-klorofyllin osalta rehevää. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrien perusteella havaintopaikkojen hygieeninen tila oli kuitenkin erinomainen.
Kaarinan Voivalan uimarannan edustalla (paikka 124) vesi oli lämpötilan suhteen tasalaatuista, ja happitilanne oli hyvä. Pintaveden ja pohjanläheisen veden laatu oli melko samanlaista, ja jokivesien vaikutus oli vähäinen.
Kuusiston linnanraunioiden edustalla (125) fosforipitoisuus ja sameusarvo olivat paikkaa 124 selvästi suurempia, mutta muilta osin paikkojen väliset erot olivat pieniä. Kummassakin paikassa vesi oli pintaveden fosforipitoisuuksien ja tuotantokerroksen a-klorofyllipitoisuuksien osalta rehevää: arvot olivat Paimionlahden paikkoja suurempia.
PAIMIONJOEN valuma-alue on noin 1 084 km2, josta peltoa on 41 prosenttia. Valumaalue kuuluu maamme intensiivisimpiin maatalousalueisiin, ja maatalouden hajakuormituksen vaikutukset vesistöön ovat merkittäviä etenkin tulvakaudella.
Ainevirtaamalaskelman perusteella Paimionjoki kuljetti vuonna 2022 Paimionlahteen yhteensä noin 49 tonnia (134 kg/d) fosforia ja 475 tonnia (1 300 kg/d) typpeä. Sekä fosfori- että typpikuormitus olivat pienempiä kuin 2000-luvulla keskimäärin.
Vuonna 2022 Paimionjoen keskivirtaama Juvankoskella oli 6,4 m3/s, mikä jäi pitkäaikaiskeskiarvoja pienemmäksi.
PIIKKIÖNJOKI JA PUKKILANOJA laskevat Piikkiönlahteen. Niiden yhteinen valuma-alue on noin 79 km2. Piikkiönjoen ja Pukkilanojan tuoma hajakuormitus oli arviolta yhteensä noin 3 tonnia fosforia ja 35 tonnia typpeä. Typen osalta kuormitus oli selvästi vuosien 2010–2021 keskimääräistä pienempi, ja myös fosforikuormitus jäi aikaisempaa alhaisemmaksi.
Turun seudun puhdistamolle johtavissa siirtoviemäreissä ja viemäriverkostossa ohitukset olivat vuoden 2022 aikana vähäisiä.
Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelu tarkkailee Paimion kaupungin ympäristönsuojelun kanssa Paimionlahden ja Piikkiönlahden merialueiden vedenlaatua ja rehevyystasoa vesinäytteenottoseurannalla.
Vesinäytteenoton tarkkailututkimukset tehdään Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta.
Vuonna 2022 näytteenottopaikat olivat Paimionlahti, Paimionselkä, Peimari, Pitkäsalmi, Lemunaukko ja Vappari.
