15.5.1948 Nuorisoseuran kotiseututoimikunnan kutsumana hiihtomajalle kokoontui 38 asianharrastajaa kotiseutuyhdistyksen perustavaan kokoukseen. 10.5.1949 pidetyssä kokouksessa päätettiin yhdistys rekisteröidä Paimio-Seura nimisenä, tosin seura on rekisteröity ja toiminta alkanut vasta 1955.
Nuorisoseuran kotiseututoimintaan kohdistunut työ siirtyi Paimio-Seuralle. Ennen seuran virallisen toiminnan alkua hiihtomajan alueelle alettiin muodostaa kotiseutumuseota, joka varsinkin talousneuvos Väinö Santalalle oli sydämen asia.
1948 paikalle tuotiin Rekottilasta lahjoitettu tuulimylly joka oli aikoinaan siirretty Rekottilaan Angelniemeltä, 1949 Maatalouskerho-opiston lahjoittama Taatilan Uudentuvan aitta, 1951 Ylihakalan torppa Laiterlan kylästä, 1952 vanha riihi Inkeriäisten Mäkilästä, sekä 1953 Paimion pitäjänmakasiini Vanhan hautausmaan kohdalta, maantien toiselta puolelta Vistantien ja kivikoulun voimistelusalisiiven väliseltä alueelta. Jyvästön toiminta on päättynyt 1945. Lisäksi joitakin pienempiä rakennelmia niin, että museo käsittää tällä hetkellä seitsemän rakennusta. Museoalueella oli lisäksi paja, joka erittäin heikon kuntonsa vuoksi purettiin 2017. Museon kokoelmissa on n. 1300 esinettä.
Museo ja nykyinen retkeilymaja ovat olleet kunnan omistuksessa vuodesta 1956, jolloin Kannatusyhdistys Tuki lahjoitti ne Paimion kunnalle.
Paimion Kesäteatterin toiminnan katsotaan alkaneen 1978, joskin ensi esitys oli 9.6.1979. Esityksenä oli paimiolaisen Ilpo Tuomarilan kirjoittama ja paimiolaisen Pekka Saariston ohjaama ”Paimiolaissi olla”. Menestys oli niin hyvä, että se kannusti aloittamaan Paimion kesäteatterin toiminnan. Talviteatte- riksi vuokrattiin 2017 Paimion Kino. Kesäteatterista tuli 2020 Paimion teatteri.
Katsomona oli aluksi 300 paikkainen ns. putkikatsomo. 1991 rakennettiin kiinteä katsomo. 2015-16 katetussa katsomossa on 361 istumapaikkaa.
Tien toiselle puolelle kaivettiin 1958 yli kolme metriä syvä kunnan maauimala, nimenä Oinilan lampi, siinäkin puuhamiehenä talousneuvos Väinö Santala. Soistuneeseen kohtaan tapahtunut lammen kaivaminen herätti epäluuloja ja sitä sanottiinkin ”Santalan Ankkalammeksi”. Nimi jäikin elämään ja paikka tunnetaan yleisesti Ankkalampena. Aluksi oli tarkoitus hyödyntää nyt teatterin näytösalueelle jäänyttä retkeilymajan saunaa, joka tien toisella puolella sijaitsevana oli liian kaukana, ja lammen rannalle rakennettiin 1961 pieni sauna, joka sai riittää kesään 1983, jolloin Ankkalammen nykyinen sauna valmistui.
Vuosina 2001-2004 Museomäelle valmistui Muurahaispolku-niminen ulkoilureitti. Kotiseutumuseon rakennuksista kertovat opastaulut hankittiin 2021.
Arimo Lähdeniitty
