1. Olla oma itsensä eikä yrittää olla joku muu. Tunnen melko varakkaitakin suomalaisia, mutta heidän elämäntyylinsä on yleensä yksinkertainen. Heidän autonsa, vaatteensa, puhelimensa tai muutkaan tavaransa eivät viesti siitä, kuinka paljon he ansaitsevat. Täällä Suomessa ei tuoda näyttävästi esille omaa elintasoa, statusta tai paremmuutta. Melkein kaikki suomalaiset ovat pikemminkin melko ujoja ja varautuneita. Sitä vastoin useimmille ukrainalaisille ulkokuori on sisältöä tärkeämpi.
2. Edellisestä seuraa se, että sisäinen maailma on monelle suomalaiselle ulkokuorta tärkeämpi. Sen sijaan, kuten ehkä olet huomannut, ukrainalaiset naiset haluavat näyttää kauniilta ja huolitelluilta. Eikä siinä ole mitään väärää. Toisaalta monet heistä, varsinkaan vanhemman sukupolven edustajat, eivät koe kovin tärkeäksi kehittää itseään ja ajatteluaan. Sama pätee miesten kohdalla: he ovat enemmän huolissaan lompakostaan kuin sisäisestä maailmastaan. Mitä suomalaisiin naisiin tulee, niin moni tuntemani nainen ei ole erityisen elegantti tai tyylikäs, mutta on sitä vastoin hyvin älykäs, lahjakas, korkeasti koulutettu ja kiinnostunut kehittämään itseään.
3. Usko hyvyyteen ja epäitsekkyyteen. En ole kohdannut missään muualla sellaista määrää ystävällisiä ja hyviä ihmisiä kuin Sauvossa. Haluaisin halata vähintäänkin joka toista ja olla samalla kiitollinen loppuelämäni. Sinä aikana, kun olen ollut täällä Sauvossa, on tapahtunut monia ihmeellisiä asioita. Aivan tavallisten ihmisten taholta. Voisin kirjoittaa siitä kirjan! Olen joka päivä kiitollinen siitä, kuinka he yhä jaksavat auttaa ja tukea. Humaanius ja hyväntahtoisuus on supervoimanne, joka tuo siunausta tälle pohjoiselle maalle.
4. Hyvän englannin kielen taidon edellyttäminen koulutetuilta, sivistyneiltä ihmisiltä. Keskustellessani hiljattain ystävieni kanssa kerroin olevani hämmästynyt siitä, kuinka suuri joukko pienessä syrjäisessä Sauvossa kommunikoi niin hyvin englannin kielellä. Sauvon kokoisella ukrainalaisella paikkakunnalla englantia tai ylipäätään jotain vierasta kieltä osaa ehkä vain 10–20 henkeä. Kielten opiskelu kouluissa on Suomessa korkealla tasolla, mutta oppimisprosessi ei silti vaikuta kovin monimutkaiselta. Oppiminen perustuu pitkälti perusasioiden toistoon ja peli-/leikki-formaattiin. Tässä kohden ukrainalaiset voisivat ottaa oppia suomalaisilta.
5. Huomion kiinnittäminen psyykkeeseen ja tunnetiloihin, erityisesti lasten kohdalla. Viimeinen seikka listallani, mutta ei suinkaan vähäisin. Suomalaiset ovat tahdikkaita ja erittäin ystävällisiä. Olen keskustellut suomalaisten kanssa paljon runsaan puolentoista vuoden aikana, mutta minulle ei ole koskaan esitetty kysymystä, joka saisi oloni epämukavaksi tai loukkaisi tunteitani. Ukrainassa sen sijaan on aika paljonkin piikikkäitä ihmisiä, jotka toisinaan yrittävät tarkoituksellisesti loukata muiden tunteita tai saada heidät kokemaan olonsa epämukavaksi.
Suomessa viimeistään koulussa kiinnitetään huomiota lapsen psyykkiseen tilaan ja tunteisiin. Koulupsykologit tukevat ja arvioivat sekä tarvittaessa vähentävät työtaakkaa ja purkavat stressiä. Ukrainalaisissa kouluissa on sitä vastoin jopa sellaisiakin tilanteita, jolloin opettaja kiusaa tai nöyryyttää oppilasta. Uskon kuitenkin, että suunta muuttuu paremmaksi myös Ukrainassa, kun kansainvälistytään ja saadaan vaikutteita muista kulttuureista.
Kiitos ystävällisyydestänne ja mielenkiinnostanne ajatuksiani kohtaan!
Nataliia Trokhymchuk
