Kolumni: Paikka ja lupa luovuudelle

0

Kohtalaisen kaukana kaikesta, Kakskerran saaressa sijaitsee yllättävä helmi. Oikeaa tienhaaraa etsivän matkaajan pysäyttää ladon kokoinen sininen kyltti: ”HARJATTULA”. Ensin vastaan tulevat golf-viheriöt, jonka jälkeen näen vihdoin kohteeni. Kauniiseen Turun saaristoon on piilotettu taiteilijoiden lintukoto, Paasikivi-opisto.

Opiskelen Paasikivi-opistossa luovan kirjoittamisen perusopintoja. Paasikivessä voi opiskella luovan kirjoittamisen lisäksi esimerkiksi journalismia, kuvataidetta ja suomen kieltä. Suuri osa opiskelijoista myös asuu opistolla. Kirjoittamisopetusta on perjantaisin, ja tämän lisäksi kotona työstetään omia tekstipätkiä. Ryhmässämme on juuri sopivasti kahdeksan kirjoittajaa. Opistolle tullaan hyvin monenlaisista taustoista, mikä on ihanaa – syntyvät tekstit ovat monipuolisia. Tekstien jakaminen tuntuu helpolta, ja siihen kannustaa myös inspiroiva opettajamme.

Havahduin siihen, miten vähän luovaa kirjoittamista oikeasti pääsee harjoittelemaan. Olen jo pienenä satuillut ties mitä, mutta alakoulun jälkeen luovaa kirjoittamista ei juuri ole koulussa ollut. Vaikka erilaisia kaunokirjallisia tekstejä käsitellään, kirjoitettava teksti on hyvin asiapitoista. Siksi on ollut niin ihanaa, kun luovalle kirjoittamiselle on nyt ollut paikka ja ”lupa”.

Rakkaaseen lajiin on syntynyt uutta syvyyttä. Aloitamme aina kymmenen minuutin treenikirjoittamisella, mikä tarkoittaa kritiikitöntä ja kontrollitonta tekstin kirjoittamista vain itselleen. Tämä tapa on ehdottomasti jäämässä minulle käyttöön – ideoita alkaa pulppuamaan kynän suhistessa. ”Pakko on paras muusa” on hieman karu sanonta, mutta on siinä myös totuuden siemen. Kun on selkeitä tehtävänantoja ja deadlineja, kirjoitettua tulee paljon enemmän.

Minua hymyilyttävät aina tunneilta lähtiessäni opiston pihan Hollywood-tyyliset kirjaimet, jotka julistavat ylpeästi ”Harjattula”. Oli onnenpotku, että aloitin opinnot opistolla. Se on tuonut minulle itsevarmuutta ja onnistumisen tunteita luovana työskentelijänä. Tekstin taidokas tuottaminen on loistava työkalu minun pakkiini näyttelijänä ja ohjaajana.

Ennen kaikkea, kirjoittaminen on ihanaa. Mitä jos sinäkin ottaisit esiin paperin, ja kirjoittelisit kymmenen minuutin verran ajatuksen virtaa? Voit yllättyä siitä, minne kynäsi sinut johdattaa. Minä ainakin olen.

Aada Sevón

Luova moniosaaja, joka

viihtyy niin kirjoituspuuhissa kuin lavallakin