Lopulliseen opintopaikan valintaan vaikuttaa moni tekijä. Perhetaustalla ja vanhempien koulutuksella ja arvomaailmalla on iso merkitys. Myös kaveripiirin mielipiteiden vaikutus on suuri.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Skills Finland teettää kahden vuoden välein mielikuvatutkimuksen, jossa haastellaan peruskoulun 9.-luokkalaisia ja heidän vanhempiaan, lukiolaisia, ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia nuoria ja aikuisia, yritysten henkilöstöasioista vastaavia henkilöitä ja oppilaanohjaajia. Tutkimus vahvistaa, että ammatillinen koulutus on arvostettu vaihtoehto, joskin koronavuodet ovat hiukan laskeneet kannatusta. Ammatillinen koulutus nähdään hyvänä vaihtoehtona nuorelle, joka tietää mille alalle haluaa suuntautua tulevaisuudessa. Ja onhan ammattikoulussa mahdollista suorittaa myös kaksoistutkinto, eli ylioppilastutkinto ammatillisen tutkinnon lisäksi.
Väestön ikääntymisen myötä työmarkkinoilla tulee olemaan pulaa ammattilaisista ja ammatillisen koulutuksen tarve tulee kasvamaan. Vaikka olemme valtavassa työelämän murroksessa ja jatkuvassa muutoksessa, eri alojen ammattitaitoisia tekijöitä tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessakin. Vaikka työn tekemisen tavat ja muodot tulevat muuttumaan, koulutus ei mene koskaan hukkaan.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ei ole umpikujia. Lähes neljäsosa ammattikoululaisista suuntaa valmistumisensa jälkeen ammattikorkeakouluun tai muihin jatko-opintoihin. Ammatillinen koulutus on myös hyväksi todettu reitti työelämään. Monet löytävät ensimmäisen työpaikkansa jo opintojen aikaisesta harjoittelupaikasta.
Suomi on pienten yritysten maa. Suomen noin 300 000 yrityksestä 93 % on alle kymmenen hengen mikroyrityksiä. Ammatillinen koulutus on tärkeä väylä yrittäjyyteen ja yleisin koulutustausta yrittäjillä onkin ammatillinen tutkinto. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy yrittäjyysopintoja. Yrittäjyyttä opiskellaan monipuolisin menetelmin mm. perustamalla NY-yrityksiä, osuuskuntatoiminnassa, yrittäjä- ja yritysvierailuilla, simulaatioiden ja virtuaalipelien avulla sekä työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavissa projekteissa, joissa opiskelijat pääsevät tekemään aitoja asiakastöitä. Innostavat opinnot synnyttävät monessa yrittäjyyskipinän.
Kestävyysvajeessa pyristelevä Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä, vientituotteita ja innovaatioita. Mediassa paljon huomiota saavat startup-yritykset eivät kuitenkaan ole ainoa uusien ideoiden ja liiketoimintamallien lähde, eikä lukio ja yliopistokoulutus ainoa reitti yrittämisessä tai työuralla menestymiseen. Pieniä ja suurempia innovaatiota syntyy jatkuvasti myös yrityksissä, joiden perustajilla on ammatillinen koulutus.
Nuoret ovat kasvaneet aivan erilaisessa todellisuudessa kuin aikaisemmat sukupolvet. Erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja voi selata sormen liikkeellä. Koulutuspaikkaa valitessa kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä minä itse haluan. Ja jos ei ole ihan varma, ei sekään haittaa. Suuntaa kun voi korjata myöhemminkin.
Mikko Sallinen
Kirjoittaja on Sauvon Yrittäjien
hallituksen sihteeri, joka on yrittäjä ja ammatillinen kouluttaja.
