Paimion kaupungin­hallitus: äänin 7-3 esitys sisäliikuntahallin rakentamisen aloituksesta ensi vuonna

0
Paimion talousarvioehdotuksessa huomioidaan myös kaava-alueita ja -tiestöä. Jägerhornintien (kuvassa) saneeraukseen ehdotetaan ensi vuodelle 400.000 euroa.

PAIMIO

Paimion kaavaillun sisäliikuntahallin toteuttamisesta päätetään kaupunginvaltuuston kokouksessa marraskuun 15. päivänä. Lähes sataprosenttisella varmuudella asiasta tullaan äänestämään myös valtuustossa.

Näkemykset hankkeen toteuttamisajankohdasta – eivät niinkään tarpeellisuudesta – vaihtelevat puolueittain ja osin myös puolueiden sisällä.

Paimion kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2024 talousarviota ja vuosien 2025-2026 taloussuunnitelmaa viime keskiviikkona pitkään ja uutterasti. Hallituksen kokous kesti taukoineen noin kahdeksan tuntia.

Ensin 2,0, sitten 4,5 miljoonaa?

Paimion kaupunginhallituksessa on vallalla kanta, että sisäliikuntahallin rakentaminen on syytä aloittaa jo ensi vuonna. Tosin kolme hallituksen kymmenestä jäsenestä – kokoomuksen Timo Ilola ja Sanna-Maija Ansio sekä perussuomalaisten Annica Tuominen – haluaisivat siirtää hallin rakentamista vuodella eteenpäin eli vuosille 2025-2026.

Äänin 7-3 kaupunginhallitus esittää kuitenkin valtuustolle sisäliikuntahallin toteuttamista vuosina 2024–2025 siten, että ensi vuodelle hanketta varten osoitetaan 2,0 miljoonaa euroa ja seuraavalle vuodelle 4,5 miljoonaa euroa.

Hallituksen päätös on kaupunginjohtaja Jari Jussinmäen talousarvioehdotuksen mukainen. Jussinmäen kanssa samaa mieltä asiassa ovat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Kaarlela (kok.) sekä jäsenet Tuomas Hyssälä (kesk.), Terhi Reponen (kesk.), Sari Rannikko (sd.), Timo Virta (sd.), Saara Kerola (vihr.) ja Tomi Nieminen (vas.).

Päiväkoti & koulu, kahvila ja seisake

Muut ensi vuonna alkaviksi kaavaillut merkittävät rakennushankkeet saivat kaupunginhallituksen yksimielisen hyväksynnän. Valtuustolle esitetään sisäliikuntahallin ohella muun muassa Oinilan päiväkodin (4,1 milj. euroa) toteuttamista ensi vuonna sekä Kriivarin koulun laajennusta ja saneerausta vuosina 2024–2026 (yht. 9,5 miljoonaa euroa).

Hieman pienempinä investointeina vuoden 2024 budjettiehdotukseen sisältyvät muun muassa Koivulinnan kaava-alueen rakennustöitä, kaapelointia ja leikkipaikka (yht. 870 th. e.), Jokipuiston alueen leikkipuisto sekä huolto- ja kahvilarakennus (yht. 400 th. e.), kattoremontit kohteisiin Sähköyhtiöntie 4-6 ja 10 (yht. 770 th. e.), Jägerhornintien saneeraus (400 th. e) ja rautatieseisake (100 th. e).

Käytännössä Paimion kaupunginhallitus hyväksyi keskiviikkona talousarvioesityksensä valtuustolle. Lopullinen esitys annetaan kuitenkin vasta ensi viikon kokouksessa 8. marraskuuta.

Kaupunginhallituksen kokouksen tuloveroprosenttipykälässä hallitus päätyi muuttamaan kaupunginjohtaja Jari Jussinmäen ehdotusta Paimion vuoden 2024 tuloveroprosentiksi.

Kaupunginjohtajan esityksenä oli 0,19 prosentin suuruinen korotus tuloveroprosenttiin, jolloin vuoden 2024 tuloveroprosentti olisi noussut nykyisestä 8,11:sta 8,30:een. Hallitus päätyi äänestyksen jälkeen 0,09 prosentin suuruiseen tuloveroprosenttiin. Täten hallituksen esitys valtuustolle on, että paimiolaisia tuloverotetaan ensi vuonna prosentilla 8,20.

Jos muutos toteutuu, vähenevät ensi vuoden tuloverotilitykset noin 230 000 euron verran kaupunginjohtajan esitykseen nähden.

Äänestystulos 5-5 syntyi – puheenjohtajan äänen ratkaistessa – siten, että kaupunginjohtajan esitystä kannattivat Tuomas Hyssälä (kesk.), Tomi Nieminen (vas.), Sari Rannikko (sd.), Terhi Reponen (kesk.) ja Timo Virta sd.

Timo Ilolan (kok.) ehdottaman alemman prosentin kannalle asettuivat Ilolan lisäksi Sanna-Maija Ansio (kok.), Saara Kerola (vihr.), Annica Tuominen (ps.) ja puheenjohtaja Markus Kaarlela (kok.).

Kokouksessa esitettiin myös rakennusten kiinteistöveron alentamista kaupunginjohtajan ehdottamasta 1,30:stä prosentista 1,10:een prosenttiin. Ilolan esitys jäi kuitenkin äänestyksessä tappiolle äänin 6-4.

Kaupunginjohtajan esitystä hallitukselle ja edelleen valtuustolle kannattivat jäsenet Hyssälä, Kerola, Nieminen, Rannikko, Reponen ja Virta.

Alemman prosentin puolesta äänestivät Ilolan ohella Ansio, Tuominen ja puheenjohtaja Kaarlela.