– Agraariyhteiskunnassa monta sukupolvea asui lähekkäin ja jo lapset näkivät kuolemaa. Vainajat pestiin kotona ja sukulaiset kävivät hyvästelemässä vainajia, Pihl kuvaa.
Sauvolaislähtöinen Pihl on jo opinnoissaan kiinnostunut kuolemisen ja hautaamisen kulttuurista. Hän on filosofian maisteri, pääaineenaan kulttuurihistoria sekä valmistunut Turun kristillisestä opistosta hautaustoimistotyöntekijäksi. Hän työskentelee turkulaisessa Vehasen hautaustoimistossa ja on pitänyt kolmen vuoden ajan kaikille avoimia hautauskulttuuri-iltoja.
Näillä luennoilla hän haluaa osaltaan herättää keskustelua kuolemasta – sillä onhan se kaikkia koskettava osa elämää.
– Kuolema on se ainoa varma asia elämässä. Se on kuitenkin siirretty pois ihmisten arjesta ja siitä puhutaan liian vähän, Pihl sanoo.
Hautauskulttuuri kiinnostaa
Hautauskulttuuri-iloissa on puhuttu niin surukukista kuin kuoleman kuvauksista taiteessa, surumusiikista ja haudan hoidosta. Tuote-esittelyissä on tutustuttu esimerkiksi kotimaisiin uurniin ja arkkuihin.
Pihlin mukaan luennoille on hyödyllistä tulla silloin kun käynnissä ei ole akuutti suruaika, tai suru ei ole omakohtainen. Moni kun pohtii hautajaisiin liittyviä järjestelyjä vasta omaisen kuollessa.
– Ja jos on aivan surun murtama, on vaikeampi omaksua uutta tietoa, Pihl sanoo.
Vaikka kuolema koskettaa kaikkia, ei Pihl ole huomannut, että vastaavia hautauskulttuuriluentoja olisi pidetty aikaisemmin missään muualla. Kuitenkin luennoille on ollut kysyntää. Erityisen iloinen Pihl on, että iltoihin on tultu kauempaakin.
– Ihmisiä on tullut myös sieltä Paimion, Sauvon ja Piikkiönkin suunnasta, hän kiittelee.
Tuhkaaminen yleistynyt
Hautaamistavoissa perinteet ovat kunniassa, mutta silti niihinkin on tullut vuosien varrella pieniä muutoksia.
Pihl kertoo, että hautojen havutuksella on Suomessa erittäin pitkät perinteet. Surukukkien osalta taas muutosta on tapahtunut: nykyisin kukkalaitteiden tai -seppeleiden sijaan suositaan myös yksittäistä muistokukkaa. Myös tuhkaaminen on yleistynyt hautaamismuotona.
Kun aikaisemmin surusta kerrottiin mustilla vaatteilla, nykyisin mustat vaatteet ovat arkipäiväistä katukuvaa. Niinpä hautaustoimistosta saa nykyisin ostettua mustan surunauhan, jota voi halutessaan pitää rinnassaan suruajan osoituksena. Surunauha on vastaavanlainen kuin esimerkiksi roosanauha, mutta väriltään musta.
Vainajia muistetaan pyhäinpäivänä
Hautaustoimiston asiakkaita ovat monen uskontokunnan edustajat sekä uskonnottomat. Tämänkin vuoksi hautaustavat vaihtelevat. Esimerkiksi islaminuskoiset haluavat haudata vainajan mahdollisimman pian kuoleman jälkeen. Ortodokseilla ei puolestaan perinteisesti ole juurikaan käytetty tuhkausta.
Vainajien muistaminen pyhäinpäivänä on yksi perinne, joka ei näytä olevan hiipumassa.
– Kyllähän pyhäinpäivänä ja jouluna hautausmaat ovat aina aivan täynnä kynttilöitä, Pihl sanoo.
