Sauvon valtuuston talousarviokokouksessa keskusteltiin ja kyseltiin varsin vilkkaasti, mutta kukaan ei tehnyt muutosesityksiä. Sen sijaan talousarvion edellä käsiteltyihin kiinteistöveroprosentteihin Silvia Koski (ps) teki yhtä prosenttia koskevan muutosesityksen, joka kuitenkin hylättiin äänin 15-6.
Kiinteistöveroprosenteissa tulee lakisääteisesti ensi vuodelle muutos, mikä nostaa yleisen maapohjan veron alarajaa. Niinpä pohjaesityksessä olikin, että yleinen kiinteistöveroprosentti sekä rakennusten että maapohjan osalta on tuo 1,30. Silvia Koski esitti, että rakennusten osalta prosentti olisi ollut 1,10 eli jopa laskenut kuluvan vuoden tasosta.
– Jos kerran pitää nostaa maapohjan prosenttia, niin voisiko laskea jotain. Sauvo voisi poiketa tässä muista kunnista edukseen. Sauvo kaipaa sitä, totesi Koski.
Esitys kaatui siis äänin 15-6. Sen takana oli Kosken lisäksi toiset perussuomalaiset Jarkko Ahonen ja Kimmo Virtanen sekä kolme kokoomuksen edustajaa Juha Vähä-Kurki, Atte Paloniemi ja Johan Söderholm .
Kenelle kunnia veroprosentista?
Täysilukuisena – tosin usean varavaltuutetun voimin – kokoontunut valtuusto hyväksyi yksimielisesti sen, että Sauvon kunnan veroprosentti ensi vuodelle on 8,80. Kunnanjohtaja Satu Simeliuksen alkuperäisessä esityksessä prosentti olisi ollut 8,90 eli 0,06 korkeampi kuin tänä vuonna, mutta perussuomalaisten aloitteesta veroprosenttia päätettiinkin jo kunnanhallituksessa yksin tuumin laskea. Koski toivoi nyt puheenvuorossaan, että pöytäkirjoissa jatkossa näkyisi se mikä taho muutosta esittää, eli että päätösprosessi olisi julkisempi. Yleensä jos muutoksia tehdään yksissä tuumin, esittäjää ei ole kirjattu.
Veroprosentin pyöristys nykyisestä alaspäin laskee arvioitua verokertymää ensi vuodelta noin 50 000 eurolla. Sauvon kunnan verotuloarvio ensi vuodelle on 5,34 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 1,55 miljoonaa.
Kiitosta tiukkuudesta
Sauvon ensi vuoden talousarvion tiukkuudesta antoi kiitosta usempikin valtuutettu. Esityksessä kun ei ole mitään ylimääräistä. Alijäämä on asettumassa noin 150 000 euroon.
Investointeja on reilut 600 000 euroa, ja niissä merkittävinta oli monen mielestä päiväkodin pihan kuntoonlaitto samalla kun Miinantupa puretaan. Öljylämmityksestä luopumisen ja yhtenäiskoulun yläkoulun remonttien suunnittelu alkaa.
Simeliuksen mukaan kunnan toimintaan esitetään budjetissa vähemmän rahaa kuin kuluvalle vuodelle, vaikka inflaatio ja palkat kiristävät taloutta. Eräs merkittävä seikka tulopuolella on ollut, että korvauksia valmistavan opetuksen järjestämisestä maksetaan nyt pari vuotta perässä.
– Emme ole leikanneet henkilöstöstä, ja hyvinvointikyselyn tulokset on parantuneet, totesi Simelius ja sanoi myös, että talous on vedetty nyt niin tiukalle, että jos yllätyksiä tulee – ja todellakin niitä hänen mukaansa voi tulla – joudutaan pyytämään valtuustolta lisää rahaa.
– Ensi keväänä Sauvossa laaditaan tarkempi talouden tasapainottamissuunnitelman tuleville vuosille ja se saattaa tarkoittaa veronkorotuksia, toiminnan supistamista ja organisaatiomuutoksia, että voidaan vastuullisesti toimia. Valtuuston on hyvä tiedostaa, että ulkoiset riskit voivat realisoituessaan lisätä menoja.
Taustatietona Simelius mainitsi, että Sauvon väkiluku kasvaa tänä vuonna merkittävästi ukrainalaisten kotikuntapäätösten myötä. Ilman sitä väestönkasvua ei ehkä olisi.
Ryhmätkin tyytyväisiä
Perussuomalaisten ryhmästä Silvia Koski totesi, että valmistelu on tehty hyvin ja strategiset päämäärät on hyvät. Viestintää ja brändäystä hän kiitti ja totesi, että ote on hyvä.
Kokoomuksen Juha Vähä-Kurki totesi lyhyesti, että talousarvio on realistinen, ja hyvin tehty. Maan keskivertoon nähden verotus on korkea.
Keskustan Riikka Lehtinen totesi, että taloustilanne on otettu vakavasti, mikä on hyvä. Keväällä pohdittava lisää, koska siirtoviemäri ja lämpökeskusinvestoinnit ovat isoja. Pieni positiivinen asia on Karunan meritori-hankkeen tukeminen.
Demarien Kenneth Finnholm kiitteli, että meininki on pitkästä aikaa hyvä: ongelmat tuodaan pöydälle ja ratkaisumallit myös. Pienessä kunnassa veronkevennys on pientä, mutta talouden kurin pitää pitää.
Johan Söderholm (kok) muistutti vielä , että vaikka vesiyhtiö on oma yhtiönsä, vastuu on valtuustolla.
– Tämän pöydän ääressä ne keskustelut pitää käydä. Valtuuston iltakoulu tai joku pidettävä, vaikka yhtiö onkin. Sama lämmityksen suhteen. Onko se hake (lämpökeskuksessa) sitten se järkevin vai ei, hän tuumi.
Huomioita hallintokunnittain
Varhaiskasvatuksen toimintatulot pienenevät, koska maksut laskevat tulorajojen noston takia. Tälle ei kunta mitään voi. Hakkiskoto on täynnä, mutta varhaiskasvatukseen tarvitaan lisäresurssia, koska vuorohoidon tarve on kasvanut.
Hyvinvointityöhön satsataan ja hyvinvointikoordinaattorin tehtävä on tarkoitus vakinaistaa. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa näyttää hyvältä ja Sauvon ensimmäiseen hyvinvointifoorumiin tulivat mukaan kaikkien seurojen edustajat. Voimaa vanhuuteen –hanke, tasapainoryhmä syntyy. Nuokkari toimii, vakiintunut tapa ja malli toimia.
Kulttuuripalveluissa ei vain järjestetä tapahtumia vaan seurataan paljonko osallistutaan. Digitaalisten aineistojen saatavuus parantuu kun e-kirjasto tulee käyttöön.
Teknisellä toimialalla keskustelua herätti sivuteiden huono kunto, mutta myös se, että kumpa elyn hallinnoimat tiet olisivat edes siinäkin kunnossa missä yksityistiet
– Toinen asia on teiden talvikunnossapito. Urakoitsija oli monta vuotta luotettava paikallinen urakoitsija Korpelasta. Miten talvella liukkailla päästään ajamaan, kun urakoitsija vaihtui? Kun liukkaat kelit, ei välttämättä uskalla liikkeelle edes lähteä. Liikenneturvallisuustyöryhmässä pitää ottaa tämä esille, totesi Pauli Rastas (kesk).
– Viestiä elyn suuntaan pitää laittaa nopeasti, jos teiden kunto ei tyydytä. Jokainen voi jättää viestiä sinne ja täytyy lisäksi varmaan käydä kehityskeskustelu heidän kanssa, muotoili tekninen johtaja Jari Ukkonen .
Johan Söderholm kysyi ymmärsikö oikein, että Varha maksaa noin 600 000 euroa vuokraa terveysasemasta ja palvelukeskuksesta vuosina 2024-2025. Simelius myönsi, mutta totesi, että muitakin tiloja on mutta nämä toki merkittävimmät ja totesi, että kiinteistöt pitää yhtiöittää, jos niitä halutaan Varhalle jatkossa vuokrata.
Ääneenlausumaton fakta lie myös se, haluaako Varha ylipäätään vuokrata ja mitä vuoden 2025 jälkeen.
