Paimio
Paimion kuntapäätöksenteon syksyn kuuma peruna, eli sisäliikuntahallin rakentaminen sai lopullisen sinettinsä keskiviikkona kaupunginvaltuuston kokouksessa. Se olikin ainoa ensi vuosien kolmesta suurinvestoinnista, josta päädyttiin äänestämään. Myös Oinilan päiväkodin ja Kriivarin koulun peruskorjauksen ja laajennuksen sisältänyt talousarvioesitys oli siis muilta osin “selvää pässinlihaa”.
Yllättävää ei välttämättä ollut se, että hallihanke meni valtuustossa läpi, vaan se, miten selvin äänin asiasta lopulta äänestettiin. Lopulta hallihankkeen meni läpi äänin 30–4.
Yllättävän äänestystuloksesta teki myös se, että asiasta keskusteltiin värikkäin sanakääntein toista tuntia ennen varsinaista äänestystä. Varsinkin Timo Mäkelän (kok.), Nina Kallion (kok.) ja Sari Murron (sd.) puheenvuoroissa hallin tarpeellisuus kyseenalaistettiin.
– Kaupungin olisi hyvä tässä taloustilanteessa keskittyä peruspalveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Sellainen palvelu ei ole sisäliikuntahalli, eikä siihen nyt ole myöskään varaa, Mäkelä tähdensi.
– Jos talous kestäisi liikuntahallin rakentamisen, niin totta kai sellainen rakennettaisiin. Mutta kun se ei kestä, Murto jatkoi.
Hän penäsi myös tietoa sisäliikuntahallin todellisesta käyttöasteesta ja siten tarpeesta. Kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki vastasikin kysymykseen kertoen, että koulujen liikuntasalien korkean käyttöasteen vuoksi sisäliikuntahallinkin käyttöaste nousisi välittömästi 85 prosenttiin sen valmistumisen jälkeen. Se on jo huomattavan korkea lukema, koska keskimäärin sisäliikuntahallit pyörivät Suomessa noin 60 prosentin käyttöasteella.
– Tarve on ihan todellinen, ja näitä lukuja on kierrätetty myös valtuustoryhmien kokouksissa, Jussinmäki muistutti.
“Sisäliikuntahallin aika on nyt”
Toisaalta hallin puolesta puhuivat muun muassa niin Markus Kaarlela (kok.) kuin Tomi Nieminenkin (vas.).
– Onko se hyvää päätöksentekoa, että kaikki arviot perustetaan aina huonoimpaan mahdolliseen skenaarioon. Sanoin tämän jo vuosi sitten ja sanon nyt uudelleen: Sisäliikuntahallin aika on nyt, Kaarlela korosti.
– Vaikka nyt investoidaan paljon, investoidaan samalla myös tulevaisuuteen ja nuoriin. Ja emmeköhän me vanhemmatkin vähän hyödy hallista, Nieminen hymähti.
Vanhemman väestön hyötymisen nosti esiin myös Jouko Olander (sd.), joka muistutti puheenvuorossaan, että ikäihmisille on viime vuosina ollut yhä hankalampaa löytää harrastusvuoroja koulujen liikuntasaleista.
– Voi sanoa, että nyt syksyksi oli jo todella vaikeaa saada mitään vuoroa enää. Uskon, että sekin tilanne helpottuu kun osa aktiiviliikkujista siirtyy sisäliikuntahalliin, ja sitten koulujen saleistakin vapautuu vuoroja. Ei vaadita ihmeitä; pienikin tila ja toiminnan vetäjä riittää.
Verotus äänestytti
Muilta osin talousarvioesitys meni läpi pienten muutosten kera. Alun perin kaupungin tuloveroprosenttia oli kaavailtu nostettavaksi 8,11 prosentista 8,30 prosenttiin, mutta välimallin ratkaisu löytyi valtuustossa lopulta 8,20 prosentista, kuten jo kaupunginhallituskin oli aiemmin ehdottanut.
Tiukempi äänestys syntyi sen sijaan kiinteistöverosta, tarkemmin yleisestä kiinteistöverosta rakennuksia koskien. Käytännössä verotettavina ovat tässä tapauksessa Paimiossa toimivat yritykset rakennuksineen, ja Timo Ilola esittikin kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa, ettei tuota kyseistä veroa tulisi nostaa 1,1 prosentista 1,3 prosenttiin. Perusteena oli yksinkertaisesti se, että veron nostolla Paimion yritysmyönteisyys kärsisi.
Asiasta äänestettiin lopulta tasan 17–17, jolloin puheenjohtajan ääni ratkaisi verotason asettumisen 1,1 prosenttiin.
Sari Murto puolestaan esitti Sini Heinon (vihr.) kannattamana, että Paimion tulisi samalla nostaa voimalaitosten kiinteistövero pitäisi nostaa 3,1 prosenttiin. Tuo esitys kaatui äänestyksessä lukemin 22–12.
Kahden vuoden projekti
Hallihankkeen läpimeno valtuustossa tarkoittaa sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriöltä anottava 750 000 euron avustus haetaan vielä loppuvuoden aikana. Helmi–toukokuussa edessä olisi jo paikoitusaluetta ja sisäliikuntahallin pohjaa koskevan alueurakan toteutus, joka sisältäisi niin metsän raivausta, putkijohtojen vetämistä, valotolppien asennusta ja pysäköintialueen pohjien tekemistä.
Varsinaisen hallin rakentamiseen päästäisiin käsiksi aikaisintaan kesäkuussa, ja sillä aikataululla hallin valmistuminen menisi varovaisen arvion mukaan vuodenvaihteeseen 2025–2026.
Sisäliikuntahallin kokonaishinta-arvioksi on määritelty syksyn 2023 hintatasolla kaikkineen noin 6,5 miljoonaa euroa, jonka lisäksi piha- ja pysäköintialueen rakentaminen tulisi maksamaan runsaat 600 000 euroa.
Sisäliikuntahallin myötä koko urheilupuiston maisema tulee muuttumaan melkoisesti. Nykyinen urheilupuiston parkkialueelle johtava tieliittymä Vistantieltä poistuu, ja tilalle tehdään uusi liittymä noin 50 metriä etelän suuntaan. Nykyinen parkkialue tehdään käytännössä uusiksi ja alue laajentuu merkittävästi nykyisen jäähallin itäpuolelle. Kaikkiaan autopaikkoja tulee uusittuun urheilupuiston parkkialueelle runsaat 150, joista neljässä on sähköauton latausmahdollisuus.
Varsinainen sisäliikuntahalli nousee jäähallin kaakkoispuolelle, osittain nykyisen kuntoradan päälle. Teknisen lautakunnan syyskuun lopussa hyväksymästä hankesuunnitelmasta ja sen suunnittelupiirroksista käy ilmi, että itse pääsalin ja suihku- ja pukukoppitilojen lisäksi halliin tulisi 200-paikkainen katsomo, kahvio- ja aulatilat, noin sataneliöinen monitoimitila ja juoksusuora pituushyppypaikan kera.
Aloitteet: Pyörätie Kiirulantielle ja voimalaitosten kiinteistöveron nosto
Kaupunginvaltuuston kokouksen päätteeksi tehtiin myös kaksi valtuustoaloitetta: Pyörätie Kiirulantielle ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentin nosto 3,1:een.
Kiirulantien pyörätien takana seisoivat kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät. Perusteina pyörätien rakentamiselle mainittiin runsas jalankulun ja pyöräilijöiden määrä tieosuudella. Aloitteessa uskottiin myös, että liikennemäärä tiellä tulee kasvamaan ensi vuonna rakennettavan Oinilan päiväkodin myötä.
Voimalaitosten kiinteistöveroprosentin noston takana ovat Paimion perussuomalaiset ja valtuutettu Sari Murto (sd.). Veroprosentin nostoa perustellaan muun muassa sillä, ettei kaupungilla ole oikeutta antaa tuulivoimayhtiöille alennusta kiinteistöverosta, koska verotusta olisi mahdollisuus kiristää jopa kolminkertaiseksi nykytasosta. Lisäksi aloitteessa mainittiin myös kaupungin tarve lisärahalle, jota verotuksen myötä tulisi.
Paimiossa ei ole toistaiseksi yhtään tuulivoimalaa, mutta niiden rakennusmahdollisuutta on selvitelty pitkään muun muassa Huso–Pöylä-akselille. Siten veronkorotus ei toisi ainakaan tässä hetkessä lisävaroja kaupungin kassaan.
