Varsinkin 1900-luvun alkupuolella talkoohenki kukoisti. Lukuisille yhdistyksille ja uskonnollisille herätysliikkeille rakennettiin etupäässä talkoilla, mutta myös ammattirakentajien voimin kokoontumistiloja. Paimioon rakennettiin seitsemän seurojentaloksi luokiteltavaa kiinteistöä, mutta ei rukoushuoneita.
Vanhin ja ehkä tunnetuin on ratamestari K.H.Koposen piirustusten mukaisesti 1906 rakennettu ja 1920 laajennettu Tillintupa. Tillintuvan rakennusaineiksi ostettiin Spurilan vanha riihi. Talo rakennettiin osin talkoilla, osin palkatulla väellä. Talon rakennuttivat yhteisenä hankkeena Paimion Nuorisoseura, Paimi- on Maamiesseura sekä urheiluseura Kisa.
Tillintuvan ylläpitäjäksi muodostettiin 1922 Tillintupa Oy joka huolehti talosta vuoteen 1970, jolloin se myytiin silloiselle Paimion kunnalle Nuorisotaloksi ja siinä käytössä se on edelleen.
Työväentaloja Paimioon rakennettiin kolme, yhdenkään suunnittelijan nimi ei ole tiedossa. 1909 valmistunutta Vistan työväentaloa, eli Iskua ei rakennettu talkoilla, vaan historiikin mukaan tuntityönä. Rakennusaineiksi on ostettu vanha hirsirakennus. 1961 julkisivuiltaan mineriitillä vuorattu talo rappeutui käytön vähetessä lähes purkukuntoon. Anton Simolin osti talon Kommunistiselta puolueelta 2016 ja kunnosti siitä 2017 avatun Tapahtumatalo Iskun.
Kalevan työväentalo rakennettiin myös v. 1909, rakennustarpeiksi ostettiin Korvenalasta vanha riihi. Kalevan työväentalon näyttämöpäätyä jatkettiin 1946 ja tehtiin muitakin vähäisiä muutoksia. Kalevan lähes käyttämättömäksi jäänyt työväentalo kaipaa remonttia, rahoittajaa ei ole löytynyt.
Sisätiloiltaan talo on säilynyt niin alkuperäisenä ja aitona, että se haettiin 2015 suojeluun. Talon omistaa Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue. Paimion Vistan Työväenyhdistyksen nimi muutettiin kevätkokouksen yksimielisellä päätöksellä Paimion Sosiaalidemokraatit r.y.:ksi 2009, myös Kalevan T.y. kuuluu samaan järjestöön.
Paimion kolmas työväentalo oli Mäntylän torpasta korjattu Merikulman pieni työväentalo, johon rakennettiin 1922 saliosa. Talo purettiin 1950- ja 1960- lukujen vaihteessa Nummenpään koulun kentän tieltä. Merikulman Työväen- yhdistys on poistettu Yhdistysrekisteristä 2016, viimeksi se oli mainittu1995.
SKP:n Paimion osaston toimesta Preitilään valmistui 1947 rak. mest. Aimo Aron laatimin piirustuksin puinen Kansantalo joka paloi 1948. Uusi tiilinen, samoin piirustuksin rakennettu Kansantalo valmistui 1953. Molemmat Kansantalot rakennettiin talkoilla. Kansantalo myytiin yksityiselle 2019.
Hugo Meltolan toimesta rakennettiin 1947 rak.mest. Aimo Aron laatimin piirustuksin osakeyhtiöpohjainen Kiikunlinnan seurantalo, jonka vaiheilta toi- minta sammui Meltolan konkurssiin 1959. Talo myytiin yksityiselle, Kiikunlin- nan kenttä metsitettiin ja Kiikunlinna purettiin vuoden 2010 vaiheilla.
Seurantaloksi voidaan luokitella myös arkkit. Olavi Kanteleen laatimin piirustuksin 1954-1955 rakennettu, erilaisiin tilaisuuksiin käytetty Paimion Kino, jossa elokuvateatteritoiminta päättyi 2017 ja talo vuokrattiin Paimion Ke- säteatterille/ Paimion Teatterille. Sen omistaa Paimion Maataloustuottajat.
Arimo Lähdeniitty
