Paimio
Harri Urho näyttää nopeasti katsottuna kuin tulevaisuuteen sijoittuvan scifi-elokuvan hahmolta, kun hän seisoo virtuaalilasit päässään Paimion jokipuistossa peliohjaimen näköinen laite käsissään. Kyse ei kuitenkaan ole virtuaalimaailmasta, sillä yläilmoissa jokipuistoa tarkkaileva nelikopteri eli drone taltioi parhaillaan ikonista paimiolaismaisemaa.
Sen verran virtuaalisuutta tilanteessa kuitenkin on mukana, että Urho näkee virtuaalilasien ansiosta dronen silmin, miltä maailma näyttää. Ja se näkymä kiehtoo ja koukuttaa ilmakuvauksen harrastajaa kerta toisensa jälkeen.
– Ensin kuvailin tavallisella dronella pari vuotta, ja päätin sitten viime vuonna hankkia tällaisen niin sanotun FPV-dronen, eli näköyhteyden sijaan videolinkin kautta lähetetyn kuvan avulla ohjattavan dronen. Se pitää toki muistaa, että tällaisella dronella lentäessä pitää olla aina joku henkilö tarkkailemassa myös ympäristöä, koska itse näen vain sen, mitä drone näyttää, Urho muistuttaa.
Eikä FPV-dronella lentäminen ole muutenkaan enää aivan joka harrastajan puuhaa. Siinä missä tavallinen nelikopteri pysähtyy ilmassa niille sijoilleen jos ohjaaja, eli operaattori päästää ohjaimensa vivuista irti, jatkaa FPV-drone matkaansa siihen suuntaan, mihin se oli menossakin.
Harjoittelun jälkeen sillä pystyy kuitenkin lentämään huomattavasti ahtaammista paikoista kuin tavallisella dronella, ja se on myös suunniteltu kestämään pieniä kolhuja.
– Pienet osumat esimerkiksi puiden oksiin eivät haittaa, tai jos laite putoaa matalalta korkeudelta maahan. On tämäkin rytissyt jo useamman kerran, Urho naurahtaa ja osoittaa muutamia ”kulumajälkiä” dronessa.
Keskusteluryhmän suosikkeja
Paimiolaisen Urhon ottamat ilmakuvat ja -videot ovat nousseet suosituiksi viimeisen vuoden-parin aikana myös Facebookin Paimion keskusteluryhmässä. Viimeisimpänä Urho kävi taltioimassa kovaa vauhtia raunioituvan entisen ABB:n ja Piikkiön hyttitehtaan tiloja Paimion Nesteen moottoritieliittymän kupeessa, ja tuo video olikin malliesimerkki siitä, mihin FPV-drone ja taitava operaattori pystyvät: liikkumaan vaikkapa tehtaan ahtaissa tiloissa.
– Totta kai on kiva, jos kuvista tai videoista pidetään, mutta ei se ole minulle syy kuvata. Haluan vain jakaa kuvia ja videoita eteenpäin, jos ne liittyvät esimerkiksi johonkin rakennusprojekteihin tai yllättäviin maisemanmuutoksiin. Paimiossakin on ollut pari aika ikävää maanvyörymää viimeisen parin vuoden aikana, joissa on riittänyt taltioitavaa. Ja tietysti sellaiset rakennukset kiinnostavat myös, joita ei välttämättä enää pian ole. Tavallaan historian kirjaamista kuvin ja videoin, Urho sanoo.
Rakennustyömaiden ja muuttuvien rakennusten lisäksi Urho kertoo viehättyvänsä erilaisista linjoista ja muodoista. Esimerkiksi Paimion parantola tarjoaa ilmasta käsin silmänruokaa yllin kyllin, kuten jokipuistokin.
– Parantola on jo maasta käsin katsottuna todella kuvauksellinen, mutta lintuperspektiivistä rakennuksesta löytyy aivan uusia linjoja. Toinen tärkeä tekijä kuvissa on tietysti valo, ja siksi parhaat kuvat tulevat yleensä auringonlaskun aikaan, Urho kertoo.
Ja vaikka moni ohikulkijoista kyseleekin sitä, miten korkealle dronella voi nousta, ei se ainakaan kuvausmielessä ole kovin merkittävä tieto.
– Itse asiassa oikeastaan kaikki parhaat kuvani olen saanut noin 30–50 metrin korkeudesta, eli vähän puunlatvojen yläpuolelta. Harvoin tarvitsee mennä ylemmäs, ja totta kai siihen vaikuttaa myös se, että operaattorin on aina oltava näköyhteydessä droneen, Urho muistuttaa.
Paimio helppo kohde lennättäjälle
Paimio on dronelennättäjän näkökulmasta hyvä kohde, sillä varsinaisia lentokieltoalueita ei ole, kunhan lentokorkeus pysyy vain alle 120 metrissä meren pinnan tasosta mitattuna. Kaikkialla Turun seudulla näin ei ole, sillä Turun lentokentän vaikutus varsinkin lähempänä lentokenttää vaikuttaa paljon dronen käyttöön.
Myös Naantalissa presidentin kesäasunnon ympärillä Luonnonmaalla on iso lentokieltoalue, joka ulottuu osin myös Naantalin vanhaan kaupunkiin.
– Ennen läntisessä Paimiossakin Turun lentokentän läheisyys vaikutti jonkin verran siihen, miten korkealla sai lentää, mutta sittemmin määräyksiä on lievennetty. Kunhan korkeus pysyy alle 120 metrissä, ei sen enempää Paimiossa, Sauvossa kuin Kaarinassakin tule ongelmia.
Yksisyisiä pihoja ei tietenkään saa kuvata, ja myös puolustusvoimien kohteet sekä esimerkiksi poliisiasemat ovat lento- ja kuvauskieltolistalla. Vaikka säännöt ovat aika selkeät, ja dronella voi lentää esimerkiksi Paimiossa melko lailla vapaasti, törmää Urhokin välillä vihamieliseen suhtautumiseen lennättäjää kohtaan.
– On aika yleistä, että tullaan sanomaan, ettei täällä saa lentää tai jopa että seuraavaksi ammutaan drone alas jos se ei muuten onnistu. Aika monella on lainsäädäntö hakusessa, ja näissä tilanteissa on ollut yleensä parempi vain lopettaa lennättäminen kuin jäädä jankkaamaan, Urho hymähtää.
FAKTA: Missä saa kuvata – ja missä ei?
- Valokuvaaminen julkisella paikalla on lähtökohtaisesti sallittua. Myös julkisella paikalla otettujen kuvien julkaisu on sallittua, kunhan niissä ei esitetä ketään ihmistä “loukkaavalla tavalla” tai tulla paljastaneeksi yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia tietoja.
- Dronella kuvaamiseen liittyy kuitenkin joitain muuttujia, joihin maanpinnalla kuvaava ei niin helposti törmää: Koti- ja julkisrauhan piiriin kuuluvilla alueilla oleskelevia ihmisiä ei lain mukaan saa kuvata, eikä myöskään teknisten apuvälineiden avulla edes katsella.
Missä ei saa lennättää:
- Lentokenttien lähialueet
- Niin sanotut UAS-vyöhykkeet, eli tietyn kohteen ympärillä oleva alue, jolla dronen lennätys on joko kielletty tai erikseen sallittu. Yleinen esimerkki UAS-kieltoalueista ovat sairaaloiden helikopterikentät.
- Vankilat
- Poliisiasemat
- Puolustusvoimien alueet
Hyödyllisiä sivustoja lennättäjälle:
- Aviamaps – Karttapalvelu, joka näyttää rajoitetut ja kielletyt ilmatilat, ilmakuvauskieltoalueet ja muut lennättäjät, sikäli mikäli he ovat merkanneet lennätyksensä palveluun.
- Traficomin Droneinfo-sivusto – Virallista tietoa dronen lennätykseen liittyvistä säännöistä suoraan valvovalta viranomaiselta.
- Puolustusvoimien ohje ilmakuvaajalle – Lue milloin lennätykseen tai ilmakuvaukseen täytyy pyytää lupa Puolustusvoimain pääesikunnasta.
- Drone Forecast (Ilmatieteenlaitos) – Paikalliset säätiedot dronen lennättäjän näkökulmasta. Hyödyllisinä tietoina esimerkiksi lämpötila, kastepiste ja tuulen nopeus eri korkeuksilla 10 metristä alkaen.
Dronesta apua myös kaupungin markkinointiin
Myös Paimion kaupunki hyödyntää dronekuvia ja -videoita sekä markkinointi- että paikkakartoitustarkoituksessa. Toinen kaupungin droneoperaattoreista on hankesuunnittelija Oskari Summanen, jonka mukaan ilmakuvia voidaan hyödyntää monenlaiseen tarkoitukseen myös kaupungin näkökulmasta.
– Enimmäkseen otetaan kuvia markkinointitarkoitukseen, mutta myös kun seurataan rakennusprojekteja tai kartoitetaan joidenkin alueiden muutoksia. Toki olen ehkä vähän jäävi sanomaan, mutta mielestäni hyöty on ollut satsaukseen nähden hyvä.
Kaupungilla on käytössään kaksi dronea, joiden liikkeitä voi seurata ilmailun karttapalvelu Aviamapsista. Sen käyttöä Summanen suosittelee ihan kaikille lennättäjille.
– Se on silloin selkeää, kun näkee missä alueella dronea lennätetään ja voi siten varautua myös itse. Ainakin Paimiossa tuntuu, että aktiivisimmat lennättäjät käyttävät palvelua hyvin, Summanen kiittelee.
Markkinointikäytössä Paimion kaupungin dronekuvia tulee vastaan esimerkiksi silloin, kun googlettaa paimiolaisia tuttuja paikkoja. Kuten vaikkapa Ankkalammen tai Paimion Parantolan.
– Jos joku ei-paimiolainen etsii tietoa vaikkapa Ankkalammen maauimalasta, kertoo ilmakuva taatusti enemmän kuin tuhat sanaa. Muun muassa tällaisessa käytössä dronekuvista on ollut hyötyä, Summanen sanoo.
