Paavo piipahti Paimiossa – tuliaisena tuhti muistelmateos

0
Paavo Tyrväinen kävelyllä Paimion Vistan raitilla keskiviikkoiltapäivän auringossa.

PAIMIO

Moni paimiolainen muistaa vielä Paavo Tyrväisen . Ripeäliikkeisen ja helposti lähestyttävän kaupunginjohtajan, joka hääri Paimion ykkösvirkamiehenä vuoden 2002 lokakuusta syyskuun 2004 lopulle.

Kaupunkilaisten mielikuvissa lienee yhä Paavon ja Paipin välinen vahva kytkös. Tyrväinen tosiaankin ajoi vahvasti hiihtoputkea Paimioon – luottamushenkilöiden selvän enemmistön tuella – mutta ehti saada aikaan monenlaista muutakin.

Kurikan kaupunginjohtajan virasta vuoden 2016 talvella eläköitynyt Tyrväinen vieraili viime keskiviikkona Paimiossa. Hän lounasti nykyisen kaupunginjohtajan Jari Jussinmäen kanssa ja tapasi entisiä työtovereitaan kaupungintalolla. Iltapäivän päätteeksi hän istahti Kunnallislehden kahvipöytään.

– Paimiosta lähtöni oli aikoinaan liian nopea. Jäin sitä vähän katumaan. Paimiossa oli positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Kun osasi olla aktiivinen, oli Paimio virkamiehelle oikein hyvä maaperä toimia, Tyrväinen muisteli.

Paimioon Tyrväinen tuli aikoinaan Liperin kunnanjohtajan pallilta.

– Ihan kuin eri maailmaan olisi tullut – positiivisessa mielessä.

Eläkeläisenä olemiseen hän on joutunut totuttelemaan.

– Suorittajalle jäi jonkinlainen tyhjiö. Mutta nyt saan nauttia toisenlaisista asioista, kuten esimerkiksi lastenlasten kanssa olemisesta. Vaikka en tee sitäkään riittävästi.

Politiikkaan lähtemistä Tyrväinen ei kuntajohtajauransa jälkeen edes harkinnut. Sen sijaan hän kirjoitti päiväkirjojensa pohjalta omaelämäkerran. Sen ensimmäinen versio oli mitaltaan noin tuhat A4-liuskaa. Sittemmin teksti tiivistyi 350 sivuun.

Koviin kansiin painettu omakustanne on nimeltään Merkantista kuuden kunnan kyläpäälliköksi . Kirja ilmestyi kevättalvella 2023.

”Olen tottunut tekemään nopeita ratkaisuja, niin omissa kuin myös työasioissa, joskus ehkä liiankin nopeita”, pohtii hän kirjassaan.

Nykyisin Tyrväinen asuu ja viihtyy puolisonsa kanssa Seinäjoella.

– Olemme vaimoni kanssa liikkuvia ihmisiä. Urheilu kiinnostaa ja kulttuuri myös. Savonlinnan Oopperajuhlilla olemme käyneet joka kesä, samoin Ilmajoella oopperaa seuraamassa. Henkinen ja fyysinen jaksaminen ovat tärkeitä asioita.

Hankasalmen pojan pitkä kuntakierros



Paavo Tyrväisen omaelämäkerta Merkantista kuuden kunnan kyläpäälliköksi on kronologisesti etenevä muistelmateos. Sen tapahtumapaikkoja ovat paitsi Tyrväisen lapsuuden ja nuoruuden maisemat Hankasalmella myös ne kuusi kuntaa tai kaupunkia, joiden johtajana vuonna 1952 syntynyt Tyrväinen työskenteli.

Kestilästä Sonkajärven ja Liperin kautta Paimioon ja sieltä Luumäelle sekä Kurikkaan.

Tekstin kaunokirjallisin ja tunteikkain aines liittyy kirjoittajan lapsuuteen ja nuoruuteen. Tyrväinen kertoo karun kauniisti lapsuudenkodistaan ja kasvuympäristöstään ja rakentaa samalla taitavasti muotokuvan omasta nuoresta itsestään. Kaunistelematta – ja juurikaan salailematta.

Myös avioliitto ja suhteet tulevat käydyiksi läpi. Kuitenkin asiapohjalta ja enempiä revittelemättä.

Nelikymppinen Tyrväinen pohtii naissuhteitaan teoksen puolenvälin paikkeilla seuraavasti:

“Juhla on mukava, ja niin olen onnellisesti naimisissa jälleen, jo kolmannen kerran. Nämä kerrat alkavat jo minustakin tuntua paljolta. Olenko niin vaihtelunhaluinen, vai miksi kyllästyn niinkin nopeasti entiseen kumppaniin? Ehkä kyse on lapsuuteni traumoista, ainakin osaksi. Olen saattanut syntyä tai ainakin kasvaa tunnevammaiseksi.”

Lapsuuden traumat liittyvät äidin lähtemiseen kauas omille teilleen ja murrosiän kynnyksellä saatu järkyttävä tieto siitä, ettei rakas Eino-isä olekaan oma biologinen isä.

Kyseessä on myös kasvutarina, joka kytkeytyy vaatimattomista oloista ponnistaneen, kansalaiskoulua käyneen nuorukaisen kasvavaan tiedonjanoon sekä etenemiseen työuralla ja opinnoissa.

Kunta-asiaa on luonnollisestikin paljon ja monelta vuosikymmeneltä. Silläkin saralla on riittänyt vauhtia ja tiukkoja kurveja. Mutta paljon on ollut myös myönteisessä mielessä ikimuistoisia hetkiä.

Paimioon liittyvää tekstiä on kirjassa 35 sivun verran. Muun muassa seuraavin väliotsikoin:

Kehityskeskustelut saunassa. Häslinkiä maatalousoppilaitoksen ympärillä. Vuosi 2003, palautetta kyläkoulujen myynnistä. Hiihtoputken suunnittelu alkuun ja kehut Tamara Lundilta. Kaupunginjohtaja pääsee muotijuttuun. Tunnelma kuumenee iltakoulussa. Kunniamerkki Liperistä ja riiuureissu Lappeenrantaan.

PERTTU HEMMINKI