PAIMIO
Taistelu kiehkuravesiruttoa vastaan jatkuu Paimiossa. EU:ssa haitalliseksi säädettyä vieraslajia on nyt tavattu viidessä lammessa.
– Ankkalammen ja Hiekkahelmen lisäksi havaintoja on tehty kahdessa lammessa Valkojannummen alueella. Lisäksi yhdessä yksityisellä maalla olevassa lammessa tehtiin havainto kaksi viikkoa sitten.
– Valkojannummen lammissa ei ollut isoja kasvustoja, ja niitä ollaan jo poistettu, kertoo Paimion kaupungin ympäristönsuojelun projektisuunnittelija Laura Paarala.
Parhaillaan kartoitetaan Valkojanummen alueen muita, vielä rutottomia lampia. Niistä ei ainakaan tämänhetkisen tiedon mukaan ole löytynyt kiehkuravesiruttoa.
– Ruton leviäminen muihin lampiin on huolestuttavaa. Rutosta on paljon murhetta, ja työmäärä on lisääntynyt, mutta emme ole luovuttamassa. Tällä hetkellä kartoitettavista lammista ei ole löytynyt ruttoa, ja olemme toiveikkaita, ettei löytyisikään, Paarala toteaa.
Ankkalammesta löytyi täplärapuja
Ankkalammen tyhjennys etenee Paaralan mukaan aikataulussa.
– Nyt vedenpinta on laskenut 80 senttimetriä, ja vauhti kiihtyy jatkuvasti, kun pumpattavan veden pinta-ala pienenee. Alussa hiekkasuodattimen teho ei vastannut odotuksia ja se hidasti tyhjentymistä, mutta toinen hiekkasuodatin on toiminut niin kuin pitääkin. Nyt toivotaan, ettei tule kovia sateita hidastamaan tyhjentymistä.
Tyhjennyksen yhteydessä Ankkalammesta on löytynyt täplärapuja, jotka ovat niin ikään vieraslajeja.
– Paljastuneella maalla on tepastellut muutamia täplärapuja. Todennäköisesti joku on ne sinne tuonut. Täpläravut levittävät rapuruttoa, josta ne itse selviävät, mutta vaarana on, että ne syrjäyttävät suomalaisia jokirapuja.
Tiedossa ei ole, kauanko täplärapuja on Ankkalammessa ollut.
– Ne ovat omissa oloissaan pohjamudassa, ja ovat varmaakin olleet reunoilla, joista ihmiset eivät mene uimaan. En ole kuullut, että niistä olisi tehty aiemmin havaintoja, Laura Paarala sanoo.
Ankkalampeen uimaan kesällä 2025
Ankkalammen odotetaan olevan tyhjä kuukauden päästä. Kun vettä on jäljellä enää vähän, suoritetaan lammessa sähkökalastus.
– Sähkökalastus tehdään varmuudeksi kahteen kertaan, jotta kaikki kalat varmasti kuolevat. Tyhjentyneestä Ankkalammesta poistetaan lisäksi käsipelillä tai koneella vielä kiehkuravesiruttoa ja sitten lampi ruopataan.
Tässä yhteydessä myös täpläravut saadaan poistettua, Paarala sanoo.
Ruoppauksen jälkeen Ankkalammen ympäristö maisemoidaan ja lammen annetaan alkaa täyttyä.
Täyttyminen kestää arviolta vuoden.
– Arvioiden mukaan uimaan pääsee kesällä 2025. Täyttymiseen vaikuttaa, kuinka kuiva ensi kesä on, Paarala toteaa.
Hiekkahelmen tilanne kohentunut
Hiekkahelmestä kiehkuravesiruttoa on poistettu kahden viime kesän aikana, ja siellä kyseinen vieraslaji on vähentynyt huomattavasti. Tänä kesänä kiehkuravesiruttoa oli 80 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
– Kolmen sukelluspäivän aikana kiehkuravesiruttoa poistettiin yhteensä 150 kilogrammaa. Viime vuonna kuuden sukelluspäivän aikana kiehkuravesiruttoa poistettiin yhteensä 580 kiloa. Torjunta on siis toiminut hyvin ja sitä jatketaan, Paarala sanoo.
Kiehkuravesiruton alueellisia torjuntakeinoja pohditaan tulevan talven ja kevään aikana.
– Pohjavesialueilla voi tehdä vain kevyitä mekaanisia poistoja. Kemikaaleja ei voi käyttää. Myöskään ruoppaus tai tyhjennys eivät tule kyseeseen. Tällä hetkellä ainoastaan sukeltajat puhdistavat pohjavesialueilla. Torjuntakeinot ovat kokeiluasteella, mutta yksi keino on pohjan peittäminen, jolloin kasvuston päälle laitetaan esimerkiksi kumimatto laitettaan, jotta kasvit tukahtuvat ilman valoa.
– Jos omilta mailta, esimerkiksi pienestä lammesta, löytyy kiehkuravesiruttoa, sitä voi repiä haravalla ja säkittää. Säkit voi laittaa polttokelpoiseen jätteeseen tai viedä lajitteluasemalle, Laura Paarala sanoo.
”On tärkeää kartoittaa myös yksityisiä maita”
Kaupunki toivoo maanomistajien tarkastavan maillaan olevat vesistöt. Sanktioita ei ole tulossa.
Paimion kaupunki kartoittaa kiehkuravesiruton levinneisyyttä Paimiossa. On tärkeä tietää vieraslajin levinneisyydestä, jotta pystytään estämään sen leviämistä entisestään ja suunnittelemaan alueellisia torjuntakeinoja.
– Epäilys on, että kiehkuravesiruttoa voisi olla monissa muissakin lammissa Paimion alueella. On tärkeää saada kokonaiskuva tilanteesta ja kartoittaa myös yksityisiä maita, Laura Paarala sanoo.
Paimion kaupungin ympäristösuojelu toivoo, että kaikki maanomistajat tarkastaisivat maillaan olevat lammet ja muut vesistöt kiehkuravesiruton varalta. Ilmoitukset kiehkuravesirutosta ja myös epävarmoista havainnoista voi tehdä kuvan kera vieraslajit.fi -sivustolle tai iNaturalist -sovelluksen kautta.
Paimion kaupungin ympäristösuojelu tarjoaa tarvittaessa apua vieraslajin tunnistamiseen ja havaintoilmoituksen tekemiseen.
Tarkoitus on vain kartoittaa kiehkuravesiruton levinneisyyttä. Viranomainen ei velvoita yksityishenkilöitä kiehkuravesiruton torjuntaan, eikä vieraslaji-ilmoituksesta seuraa sakkoa tai muutakaan kustannusta.
