PAIMIO-SAUVO-KAARINA
Aboa Vetus Ars Nova -museossa Turussa vietettiin viime viikon torstaina ”Ravattulan Ristimäki” -näyttelyn avajaisia. Kunnallislehden kaarinalaisille lukijoille näyttely avautuu kiinnostavana siitäkin syystä, että Ravattulan Ristimäki sijaitsee nykyisen Kaarinan kaupungin alueella.
Paimiolaiset voivat puolestaan olla ylpeitä siitä, että näyttelyn toinen käsikirjoittaja ja toteuttaja on arkeologi Jaana Riikonen, joka asuu ja vaikuttaa Paimiossa.
Näyttelyn käsikirjoituksesta ja toteutuksesta vastaa lisäksi arkeologi Juha Ruohonen, jonka johdolla Ravattulan Ristimäellä tehtiin kaivauksia vuosina 2010–2016.
Näyttelyn avasi 28. syyskuuta arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aalto.
Ristimäki tuonut paljon tietoa
Ravattulan Ristimäki on Suomen vanhin tunnettu kirkonpaikka. Sen arkeologiset tutkimukset ovat tuoneet paljon tietoa elämästä rautakauden ja keskiajan taitteessa.
Kaivauslöydöt ja hautalöytöön perustuva värikäs muinaispuku-rekonstruktio johdattavat Aboa Vetus Ars Nova -näyttelyn kävijät Aurajokilaakson asukkaiden yli 800 vuoden takaiseen elämään.
Ravattulan kirkko on rakennettu 1100-luvun loppupuolella ja jäänyt käytöstä viimeistään 1200-luvun puoliväliin tultaessa. Rakennusta on ympäröinyt aidan reunustama kirkkomaa, jonne on haudattu noin 400 vainajaa.
Tärkeä pala Turun varhaishistoriaa
”Ravattulan Ristimäki” -näyttely esittelee kolme hautausta: naisen haudan, lapsen haudan ja keihäänkantajan haudan. Lisäksi esitellään Suomen järjestyksessä kymmenes muinaispuku: Ravattulan muinaispuku.
Naisen hautalöytöjen perusteella tehty muinaispuku julkistettiin syksyllä 2021. Puvun rekonstruktiota edelsi liuta monitieteellisiä tutkimuksia, kuten puvun katkelmien villan laadun ja väriaineiden tutkimus, hautaan laitettujen esineiden arkeologinen analyysi sekä luututkimus vainajan jäänteistä.
Lisäksi näyttelyssä ovat esillä seuraavat löydöt Ristimäeltä:
Miehen haudasta löydetty keihäänkärki. Kopio kyseisestä keihäänkärjestä ja miehen pukuun kuuluneesta vyölaitteesta. Lapsen hauta-arkun rekonstruktio. Lapsen haudasta löytyneet helmet. Pienoismalli Ristimäen kirkosta ja sen ympäristöstä.
Ristimäki on siis tärkeä pala Turun varhaishistoriaa. Näyttely tarjoaa katsauksen Aurajokilaakson nykyisen asutuksen alkujuuriin.
Solkia, helminauhoja
Ravattulan Ristimäki sijaitsee Aurajoen varrella, noin neljän kilometrin päässä Turun keskustasta.
Arkeologit löysivät peltoaukean keskellä sijaitsevalta Ristimäeltä vuonna 2013 Suomen vanhimman tunnetun kirkonjäännöksen.
Kirkkorakennuksen ja aidan perustusten lisäksi mäeltä tutkittiin hautoja.
Kaikki vainajat on laskettu maahan hautoihin, jotka ovat kirkon tavoin lounais-koillis-suuntaisia.
Haudat ajoittuvat ristiretkiaikaan ja varhaiseen keskiaikaan (noin 1050–1250), jolloin ei enää juurikaan ollut tapana varustaa vainajia tuonpuoleiseen asein ja tarvekaluin.
Esineet, jotka haudoista löytyivät, ovat vaatteen tai vyön kiinnittimenä käytettyjä solkia sekä kaulassa kannettuja värikkäitä helminauhoja.
Aboa Vetus Ars Novan Ravattulan Ristimäki -näyttely on avoinna yleisölle koko syksyn ja talven aina kevätkesään saakka.
