Suosittuja sanoja ovat muun muassa ”pohjakosketus” ja ”madonluvut”. Paljon puhutaan myös ”säästökohteista”, joilla tarkoitetaan leikkauksia. Lisäksi jankutetaan kurjistumisesta, velkataakasta, alasajoista ja musertavasta näköalattomuudesta.
Täytyy olla melko taitava sanaseppä löytääkseen kuhunkin tarkoitusperään juuri sopivalla tavalla ankean sanaparin.
Oma masentava lukunsa ovat poliisiuutiset, joita allekirjoittanut saa – tasan päinvastoin kuin on toivonut – kaikista muista Suomen maakunnista paitsi Varsinais-Suomesta. Näiden uutisten perusteella puukko heiluu herkemmin kuin koskaan sitten 1940-luvun. Vastaantulijoilta viedään kengät jalasta ja takki päältä. Plus että tavallisilla henkilöautoilla ajetaan – ilmeisesti ihan vaan huvikseen – taajamissakin 200 km/h tunnissa.
Kaikenlaisen järjettömyyden vallitessa pitäisi sitten jaksaa iloita jostain tekoälystä.
Mutta positiiviset tiedotteet ja uutiset ovat kuin virkistävä auringon pilkahdus luontoa ja rakennuksia piiskaavan synkän syysmyrskyn keskellä.
Nyt on valoa näköpiirissä, sillä ensi viikolla alkaa kekri. Kyllä, luitte aivan oikein. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry viettää kekriviikkoja 16.10.–5.11. ja kannustaa kaikkia mukaan.
En nosta kekriä esille sarkastisessa mielessä, vaan pelkästään sillä ajatuksella, että meistä jokaisen on hyvä heittäytyä hetkeksi pois ikävästä uutisvirrasta ja ajatella täysin muita asioita. Vaikkapa sitten kekriä, jota vietettiin Suomessa ennen vanhaan vuoden suurimpana juhlana.
Kekrin aika oli satokauden taitekohdassa, kun raskaat ja työläät kasvukauden työt, karjan ulkolaidunnus ja syysteurastukset oli saatu päätökseen. Juhlintaan kuului yltäkylläinen ruoalla ja juomalla herkuttelu, jolloin ”pöydät notkuivat sadonkorjuun ja syysteurastuksen antimista”.
Ei kuulosta lainkaan hullummalta. Melkein kuin Oktoberfest suomalaisittain.
Säätiloiltaan ja atmosfääriltään ankea loka-marraskuumme kaipaa normaalioloissakin piristystä. Saatikka nyt, kun maailmaa pyöritetään sellaisten valtionpäämiesten voimin, joiden haltuun ei mielellään antaisi edes vesipistoolia.
Me todellakin tarvitsemme kekrin, jonka perinteisiin kuuluu – herkullisen ruuan lisäksi – yhdessä tekeminen ja iloitseminen.
