Luetaan yhdessä on valtakunnallinen verkosto, joka tukee maahan muuttaneiden, erityisesti naisten, kielen oppimista ja kotoutumista. Verkosto tarjoaa vapaaehtoistyönä lukutaidon ja suomen kielen opetusta aikuisille eri puolilla Suomea.
Toiminta on rantautunut myös Sauvoon, ja kokoontumisia on järjestetty jo vuoden ajan. Vapaaehtoisten voimin järjestettävät kokoontumiset ovat suosittuja alueella asuvien ukrainalaisten keskuudessa, mutta joukossa on myös portugalilaisia ja kamerunilaisia.
Sauvon kunta ja Peimari United ovat osaltaan mahdollistaneet toiminnan tarjoamalla tilat oppituntien pitämiseen.
Yhteensä toiminta on tavoittanut jo lähes 30 innokasta suomen kielen opiskelijaa. Vapaaehtoisia on mukana tällä hetkellä seitsemän, mutta toimintaan toivotaan lisää porukkaa, sillä läheskään kaikki eivät pääse joka viikko auttamaan.
Usein valitaan joku teema
Tiistai-iltana Sauvon yhdistystilassa vapaaehtoiset Aini Hemmilä , Piritta Nikkanen , Sanna Lehtikankare-Niemelä , Kristiina Nummila ja Markku Saarinen valmistautuvat tulevaan kurssitapaamiseen. Kohta eteisestä kuuluukin jo iloista puheensorinaa ja muutamia sanoja suomea.
– Toiminta alkoi vuosi sitten. Seudulle tuli paljon ukrainalaisia, ja heille haluttiin tarjota jotain mielekästä tekemistä, kuten mahdollisuutta opetella suomen kielen alkeita. Pian toimintaa laajennettiin niin, että joukkoon sai tulla muidenkin maiden kansalaisia, joilla oli halu kehittää kielitaitoaan, Nikkanen kertoo.
Kokoontumisten aikana suuri ryhmä jaetaan usein pienryhmiin, että jokainen pääsee varmasti ääneen. Sanojen avuksi otetaan kuvia, jotta kommunikaatiosta tulisi helpompaa. Ohjaajat käyttävät hyödykseen myös Toisto-menetelmää, joka on yksinkertainen ja tehokas, puhumiseen keskittyvä kielen oppimisen työkalu.
– Usein päätämme illalle jonkun tietyn teeman. Keskitymme opettelemaan esimerkiksi perheeseen liittyviä sanoja. Toisella kerralla voimme opetella vaikkapa jotain tiettyä kielioppiin liittyvää asiaa, Nikkanen kertoo.
– Täällä on joitain kävijöitä, jotka osaavat puhua ukrainan lisäksi englantia. Siitä on meille suuri apu, sillä he voivat toimia tulkkina vaikeissa tilanteissa, Hemmilä lisää.
Kun auttaa, tulee hyvä mieli
Mikä sitten saa vapaaehtoiset käyttämään omaa aikaansa tällaiseen toimintaan? Vastaus on selvä, auttamisesta tulee hyvä mieli. Moni vapaaehtoisista on ollut aikaisemminkin mukana ukrainalaisten auttamisessa, esimerkiksi SPR:n tai muun tahon kautta.
– Minä olen ollut täällä mukana vasta pari kertaa. Kiinnostuin, kun näin sosiaalisessa mediassa ilmoituksen tällaisesta toiminnasta. Tänne oli helppo tulla mukaan, Markku Saarinen kertoo.
Kristiina Nummilan mielestä on mukavaa, kun kokoontumisissa tutustuu uusiin ihmisiin.
– Ukrainalaiset ovat aina niin kiitollisia, kun he poistuvat tunnilta. He kiittelevät moneen kertaan siitä, että heille järjestetään tällaista toimintaa. Tulee todella hyvä mieli, kun voi olla avuksi, Nummila sanoo.
”Odotamme aina tapaamisia”
Ensimmäisten joukossa tapaamiseen saapuneet ukrainalaiset Marina Palamarchuk ja Vitalii Osmanov kertovat, että odottavat aina innoissaan tiistain tapaamisia. Palamarchuk puhuu sujuvasti englantia, Osmanov osaa jo sanoa monia asioita suomeksi.
– Minulle suomen kielen oppiminen on todella vaikeaa. Englanti on minulle helpompi kieli, mutta nyt minä käännän ensin asiat pääni sisällä ukrainasta englanniksi, ja sitten yritän vielä muuttaa saman sanan suomeksi. Siinä menee helposti sekaisin, Palamarchuk toteaa.
– Minusta suomea on helppo oppia, kun viettää aikaa suomalaisten kanssa. Parhaiten oppii siinä, kun päivittäin juttelee arkisia asioita suomeksi, Osmanov kommentoi.
Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että vapaaehtoistyön voimin järjestettävä toiminta on todella tärkeää työtä ja että tapaamisia saisi olla vaikka useamminkin.
– Pari kertaa viikossakin olisi hyvä juttu, Osmanov pohtii.
Maahanmuuttoon tulossa kiristyksiä?
Suomesta on tullut lyhyessä ajassa tärkeä paikka molemmille ukrainalaisille. Sopeutuminen on ollut helppoa, kun Sauvosta on löytynyt heti uusia ystäviä. Molemmilla on toiveissa, että he voisivat asua Suomessa myös tulevaisuudessa.
– Minä rakastan täällä asumista, haluaisin ehdottomasti jäädä tänne. Tahtoisin löytää työpaikan ja asettua tänne asumaan, mutta minulle rakkaita ihmisiä on edelleen Ukrainassa, eivätkä he halua lähteä sieltä pois. Tilanne on siis vähän vaikea, Palamarchuk kertoo.
– Minun perheeni on täällä minun kanssani, joten sitä minun ei tarvitse murehtia. Itseäni mietityttävät viisumiin liittyvät asiat. Tahtoisin opiskella täällä, että saisin virallisen todistuksen omasta osaamisestani, sitten haluaisin heti töihin, Osmanov kertoo suunnitelmistaan.
– Olen seurannut huolestuneena uutisia, että maahanmuuttoon on tulossa rajuja kiristyksiä. Siksi huolta aiheuttaa se, että jos en saa heti työpaikkaa tai pääse kouluun, niin pitääkö minun sitten poistua heti maasta, hän pohdiskelee.
Luetaan yhdessä -ryhmä kokoontuu Sauvon yhdistystilassa tiistaisin klo 19.30–21.00.
Mukaan ovat tervetulleita uudet vapaaehtoiset sekä suomen kielen oppimisesta kiinnostuneet henkilöt.
