Paimio tunnettiin vielä 1900-luvun puolivälissä Suomen sähköisimpänä pitäjänä. Kuvaukselle oli myös katetta, sillä tuolloin noin 7 000 asukkaan kunnassa operoinut ja Iivari Lähteenmäen perustama sähköasennusyritys oli jo ehtinyt sähköistää muun muassa koko Kemiönsaaren ja tehnyt lukuisia muita isoja sähköistyshankkeita niin saaristossa kuin mantereella. Myöhemmin Sähkö-Lähteenmäeksi muovautunut yritys työllisti jopa pari tuhatta työntekijää.
Tuhkimotarinan syntyä ja siitä kenties vielä tänäkin päivänä hyödynnettävissä olevia oppeja käytiin läpi viime perjantaina Paimion kaupungintalon Paimiosalissa, jossa vietettiin Paimion Sähkömuseosäätiön ja Paimion kaupungin järjestämää Työelämä mahdollistajana -seminaaripäivää.
Yksi aamupäivän puheenvuoroista olikin varattu kansanedustaja Pauli Aalto-Setälälle (kok.), joka kertasi omia kokemuksiaan ja havaintojaan siitä, missä tulevaisuuden työpaikat ovat ja minkälaista johtamista yrityksissä tänä päivänä kaivataan.
– Jo nyt on nähtävissä, että vihreässä siirtymässä tulee olemaan kasvua tulevina vuosina, kun taas teknologia-alan työpaikoissa ei enää vastaavaa kasvua ole. Sekin on huomattavissa, että päällikkö- ja hallintotehtävät vähenevät, kun teknologia pystyy jo osan näistä töistä hoitamaan, Aalto-Setälä sanoi.
Neljännes työajasta konflikteihin
Keskustelu salissa siirtyikin Aalto-Setälän puheenvuoron myötä yhä enemmän siihen, minkälaista johtamista niin sähköalan kuin muidenkin alojen yrityksissä 2020-luvulla kaivataan. Kun 1960- ja 1970-lukujen sukupolvet kohtaavat työpaikoilla 1980- ja 1990-luvuilla syntyneet milleniaalit, ovat väärinymmärrykset arkipäivää.
– Ennen vanhaan hyvä pomo antoi taitavasti käskyjä, mutta nyt täytyy osata myös kuunnella ja ymmärtää. Siinä on haasteita monessa työpaikassa, sillä joissain tapauksissa jopa neljännes työajasta kuluu erilaisten konfliktien ratkomiseen. Se vasta kallista onkin, Aalto-Setälä jatkoi.
Noin puolitäydestä salista tuumittiinkin pian, että vaikka Sähkö-Lähteenmäen tapauksessa johdon ohjeet olivat 1900-luvun vuosikymmeninä usein tiukkoja ja napakoitakin, olivat tuolloin johtajat aidosti myös läsnä omilla kasvoillaan. Yrityksen työntekijät tunnettiin ja heidän elämästään oltiin aidosti kiinnostuneita.
Ja työurat kestivät myös pitkään, jolloin sitoutuminen sekä yritykseen että työntekoon oli hyvällä tasolla.
– Se on jo nyt ongelma, että isoissa kansainvälisissä teknologiayrityksissä keskimääräinen työura on noin vuoden mittainen. Sitten jatketaan taas eteenpäin johonkin seuraavaan paikkaan. Jatkuva rekrytointi on sekä kallista yritykselle että myös huonosti tuottavaa. Täytyy toivoa, ettei tällainen trendi yleisty pian myös pienemmissä yrityksissä, Aalto-Setälä tuumi.
Töihin ei saada ammattitaitoisia
Aalto-Setälän jälkeen puheenvuoron piti Sähköliiton vastaava sopimusasiantuntija Jari Ollila , jonka huomioissa keskityttiin muun muassa ammatillisen koulutuksen epäonnistumiseen. Jos alalle ei saada nuoria, on silloin johtamismetodeistakaan turha puhua.
– Ammatillisen koulutuksen reformi on kyllä ollut suoraan sanottuna paha epäonnistuminen. Alan yrittäjät kokevat, että tällä hetkellä kouluista ei saada riittävän ammattitaitoista työvoimaa, Ollila harmitteli.
Eikä toisaalta ala myöskään houkuta nuoria.
– Energia-ala ei houkuttele tällä hetkellä sen enempää tyttöjä kuin poikiakaan. Siitä pitää olla todella huolissaan.
Hänen mukaansa koko ala tarvitsisi kasvojen kohotuksen nimenomaan siinä, miten työtä ja sen monipuolisuutta esitellään nuorille.
– Sähkökaapelinveto ei ole mitään narunvetoa, vaan se on tarkkaa ja vaativaa työtä. Sähköverkkoihin tuodaan koko ajan lisää älyä ja kehittynyttä akkutekniikkaa, mitkä vaativat myös taitojen jatkuvaa kehittämistä, Ollila muistutti.
Hänen ja Aalto-Setälän lisäksi oman puheenvuoronsa päivän aikana pitivät seminaarin isäntä, paimiolainen pitkän linjan SLM-aktiivi Jukka Salmela , seminaarin puheenjohtaja Timo Kekkonen STEK ry:stä, Pasi Vuori o Palta ry:stä, Esa Larsén STTA ry:stä ja Jarmo Töyräs STUL ry:stä.
Paneelikeskusteluun päättynyt seminaari houkutteli Paimiosalin lehtereille muutamia kymmeniä sähköalan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta kiinnostuneita.
