Tänään tiistaina Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee talouden tasapainottamista. Säästöjä pitäisi kolmen vuoden kuluessa tehdä 270 miljoonan edestä. Jos ja kun tämä tasapainotussuunnitelma hyväksytään aluevaltuustossa, se menee vielä valtionvarainministeriön syyniin.
Miksikö? Siksi, että saadaan lisää lainaa, jota sitäkin tarvitaan.
Säästettävä summa on suuruudeltaan aivan käsittämätön. Ja silti vain arvio tämän hetkisen tilanteen pohjalta. Jo nyt on selvää, että luvassa on rajuja palvelumuutoksia, jotka tuntuvat myös paikallisesti. Kun tähän asti on kipuiltu sen kanssa toimivatko labrapalvelut ja miten näillä kulmilla, niin nyt alkaa todellinen leikkaaminen. On aika lailla arvoitus, missä ja mitä palveluja lähipalveluina jonkun vuoden kuluttua on, ja miten meitä ylipäätään hoidetaan?
Jotenkin näiden lukujen ja uutisten taustalla alkaa tuntua siltä, että palvelustrategiatyökin on vain paperinpyörittelyä, jonka avulla on saatu kivasti työtä päätöksentekokoneistolle. Sehän tämän ensimmäisen Varhan toimintavuoden ajan on käynyt selväksi, että päättäjiä kyllä riittää ja toimielimiä, vaan ei tekijöitä eikä palveluja meinata pystyä mitenkään tehokkaasti tuottamaan.
Julkistetuissa säästöluvuissa yksi iso säästökohde on palveluverkko, josta pitäisi kolmen vuoden kuluessa leikata 67 miljoonaa. Se tarkoittaa, että tiloista ollaan karsimassa 34 prosenttia eli noin 420 000 neliötä. Niistä noin 270 000 neliötä on niitä, jotka on vuokrattu kunnilta.
Pessimisti ei pety, mutta nyt kyllä pettyi. Kieltämättä pudotusta oli odotettavissa, varsinkin kun se jo viime vuonna kuultiin, kuinka hyvää vuokraa Varha maksaakaan. Mutta pudotus neliöissä on aivan valtava ja suuntaa-antava. On aivan selvää, että moni palvelu keskittyy – ja todennäköisesti Turkuun. Jos joku muuta uskoo, pettyy myös.
Varhan johtaja Tarmo Martikainen ehti perjantaina vakuuttaa julkisuudessa, että toimintaa voidaan jatkaa pienemmissä tiloissa. Uskokoon ken voi, kun järjettömän rahapulan lisäksi on myös henkilöstöpula ja myös henkilöstökuluihin on tiedossa tuntuvaa karsintaa. Henkilöstön tuottavuutta kun pitäisi lisätä niin, että säästetään 76 miljoonaa. Siinä ei kannata työntekijöitä myöskään kauheasti ajeluttaa.
Ikääntyneiden palveluista ollaan ensi vaiheessa säästämässä yli 35 miljonaa. Suurimmaksi osaksi se tehtäisiin laitoshoitoa ja ostopalveluja purkaen. Jos jotain positiivista, niin Paimion Palvelukeskussäätiön uudisrakentamista tämä puoltaa.
