Paimio, Sauvo, Piikkiö
Kunnallislehti kysyi verkkosivuillaan olevassa kyselyssä, mitä mieltä seudun asukkaat ovat olleet kouluruoasta menneen syksyn aikana. Kysely keräsi viikossa vastauksia kaikkiaan 160, joista kävi ilmi, että koulujen tarjoama ruoka on puhuttanut lähes joka toisessa kodissa (49 % vastauksista) lukukauden aikana.
Kyselyyn lisättiin päivää sen julkaisun jälkeen vastausvaihtoehtoihin myös oma osionsa heille, jotka halusivat kehua kouluruokaa. Tuon muutoksen jälkeen kyselyn vastaukset tasoittuivat, joskin ruoka keräsi edelleen haukkuja useammin kuin kehuja. Kaikkiaan kehuvia vastauksia annettiin 22 (14 %) ja 60 vastaajaa (37 %) totesi, ettei kouluruoka ole syksyn aikana muuttunut suuntaan tai toiseen.
”Pitää olla kiitollinen tästä”
Vapaissa vastauksissa kouluruokaa pystyi sekä kehumaan että antamaan myös kehitysehdotuksia. Kaikkiaan näitä kertyi 40, joista runsaat 30 moitti kouluruokaa, joskin myös lähes kymmenessä vastauksessa annettiin erilaisia kehuja ruoalle.
Kehuissa korostui muun muassa se huomio, että kouluruoka on Suomessa ilmaista, ja jo se itsessään on ylpeyden aihe. Lisäksi lehden tekemää kyselyä arvosteltiin puolueelliseksi.
”Lapsi on tykännyt ruoasta, on kaikkiruokainen ja opetettu että lapset eivät kaikkialla saa kouluruokaa, pitää olla kiitollinen tästä. Olen opettanut myös, että henkilökunta tekee todella pienellä budjetilla ruokaa. En pystyisi itse tekemään parilla eurolla noin kattavia annoksia. Se sisältää kuitenkin salaatin, leivän, juomat ja itse lounaan. Olen eri mieltä kirjoituksen kanssa, kouluruoka ei ole tarkoitettu kattamaan koko päivän ruokatarvetta ja olen kiitollinen että lapsille on mahdollista ostaa välipalaa”, yksi kommentoi.
”Kouluruoassa ei ole ollut mitään vikaa. Ei kaikki voi tykätä kaikista ruokavaihtoehdoista. Tällä kyselyllä haetaan vain negatiivista palautetta palveluiden tuottajille”, toinen jatkoi.
”Ei ole ollut mitään vikaa lapseni mielestä, joten jätän positiivisen palautteen täältä negatiivisen puolelta. Tämä kysely ei ole järkevästi tehty”, yksi vastauksista sadatteli.
”Outoja vegeruokia”
Haukkuja jaettiinkin sitten reilusti ja isolla pensselillä. Osa vastauksista oli kirjoitusasultaan niin törkeitä ja jopa keittiöhenkilökuntaa halventavia, ettei lehti julkaise niitä. Maltillisemmissa vastauksissa korostui kuitenkin se, että annoskoot ovat monen vastaajan mielestä liian pieniä, ruoka on kylmää ja sen maistuvuus on heikko.
”Ruoka ei ole enää perinteistä kotiruokaa.”
”Outoja vegeruokia, vatsa ei täyty.”
”Liikaa valmisruokaa ja ruokaa liian vähän, lapset eivät saa tarpeeksi syötävää.”
”Mauttomuus, ruokarajoitukset esim. yksi kasvispihvi päiväkodissa, perunoiden ”kalvopintaisuus”, salaatin yksipuolisuus (punajuurisiivut ei ole salaattiannos).”
”Aina hyvin ja monipuolisesti syönyt lapsi sanoo että kouluruoka on nykyään syömäkelvotonta.”
”Mautonta. Täydellisen prosessoitua mössöä, ennen oli mm. broileri selkeinä paloina, nyt se on sellaista lastua joka ei maistu miltään. Lounaaksi puuroa ja yksi siivu juustoa, lounaan multihuipentuma. Surkeaan jamaan on mennyt Paimion kouluruoka. ISS – ei jatkoon, kiitos.”
Porkkanaraastetta liiankin usein?
Erityisesti tikunnokkaan otettiin porkkanaraaste, jota on vastaajien mukaan tarjolla liiankin usein.
”Kouluruuan laatu on laskenut todella paljon. Samat ruuat pyörivät viikosta toiseen ja joka päivä on porkkanaraastetta. Mihin on hävinnyt kunnon makaronilaatikko ja muussi?”, yksi kysyi.
”Samaa ruokaa jatkuvasti. Liian erikoisia. Kasvisruoka pahaa. Kaikki mautonta. Aina sama salaatti ja porkkanaraaste. Einespyörykät lilluvat epämääräisessä kastikkeessa. Muusia todella harvoin. Perjantaisin pitäisi olla kunnon hyvä ruoka, koska monet eivät saa viikonloppuna kunnon ruokaa.”
”Parempaa, kosteaa ja maistuvaa porkkanaraastetta tulee, kun käyttää yleiskoneen hienoa raastinta. Menekki on tietysti tällöin taattua.”
