Kyseessä oli todella suuri muutos, jonka valmistelu alkoi Varsinais-Suomessa myöhemmin kuin muualla ja aikaisempia palvelujen järjestäjätahoja oli paljon, yli 30, ja siirtyvää henkilökuntaa lähes 24 000. Tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin palvelujen jatkuvuus ja hoitoon pääsyn varmistaminen. Palvelut ovat toimineet heti vuoden alusta alkaen, joskin hoitoon pääsy on vaikeutunut vuoden aikana. Pula henkilöstöstä on näkynyt kesäaikaisina sulkuina ja esimerkiksi laboratoriopalvelujen jonoissa. Paimion, Sauvon ja Kaarinan alueella henkilöstötilanne on ollut kuitenkin keskimääräistä parempi.
Erikoissairaanhoidon jonot ovat kasvaneet painottuen erityisesti kirurgian ja silmätautien erikoisaloille. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy näyttäisi hiukan parantuneen, joskin seurannan tietopohjassa on puutteita. Syyskuun alussa voimaan tullut laki 14 vuorokauden hoitotakuusta lisää paineita nopeasta hoitoon pääsystä. Samalla olisi tärkeää tavoitella sitä, että huolehditaan hoidon jatkuvuudesta.
Ikääntyneiden palveluissa yhteydenottojen määrä on selvästi kasvanut, mutta palvelutuotanto on toteutunut suunnitellusti. Laskutuksen ongelmat ovat näkyneet julkisuudessa ja haitanneet sekä asiakkaita että yrityksiä.
Suuri huoli on ollut taloustilanteesta kokonaisuudessaan. Tilikauden tavoitteesta on muodostumassa selvästi ennakoitua huonompi ja talousarviossa tälle vuodelle arvioitu alijäämä tulee ennusteiden mukaan kaksinkertaistumaan. Ensi vuosikin on vahvasti alijäämäinen ja lain mukaan talous pitää saada tasapainoon vuoden 2026 aikana. Lokakuun alussa valtion rahoituksen odottamattomien linjausten takia tasapainotustarve entisestään kasvoi. Valtionvarainministeriö vaatii hyvinvointialuetta esittämään talouden tasapainottamistoimenpiteet sisältävän tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman, jonka hyväksyminen on ehtona, jotta hyvinvointialue voi aloittaa ensi vuodelle suunniteltuja investointeja. Näihin suunniteltuihin investointeihin sisältyy mm. Paimioon Paltanpuiston viereen suunniteltu ns. C-talo.
Suunnitelma asettaa reunaehdot sille, mistä toiminnoista ja menoista haetaan valtavan suuria säästöjä. Viime viikolla kokoontunut aluevaltuusto esitti ja tällä viikolla aluehallitus päätti pudottaa säästötavoitetta, jotta vältettäisiin liian nopeita paniikkiratkaisuja esimerkiksi palveluverkon ja palvelujen karsimisessa ennen kuin on saatu käyttöön uusia niitä korvaavia palveluita. Vähentäminen esitettiin rahoitettavaksi lisäämällä vuoden 2026 tuloja vastaavasti, koska vuonna 2026 tehdään lakiin perustuva jälkikäteistarkistus hyvinvointialueiden rahoitukseen vuoden 2024 kustannusten perusteella.
Valtavia säästöjä on ollut pakko suunnitella kohtuuttoman lyhyessä ajassa. Vaarana on, että suunnitelmien toteuttaminen romuttaa hyvinvointialueuudistuksen monet tärkeät tavoitteet, kuten asukkaiden oikeuden yhdenvertaisiin palveluihin ja perustason palveluiden vahvistamisen. Toimintatapoja muuttamalla ja uusia korvaavia palveluja kehittämällä on mahdollista saada säästöjä jatkossa, mutta niiden toteuttaminen vie aikaa ja kolme vuotta on kovin lyhyt aika.
Merja Laine
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen hyvinvointi-
alueen paimiolainen aluevaltuutettu.
