Aasikin sen tietää

0

Kenelläpä ei olisi perinteisiä joulukoristeita; suvussa perintönä kulkeneita, ystävältä lahjaksi saatuja, ehkä itse koulussa askarreltuja; sellaisia, joita joka vuosi kaipaa kotinsa joulun koristukseksi, joita ilman joulu ei tunnu tulevan. Kummitädilläni, jo edesmenneellä, muistan olleen perinteenä laittaa johonkin huushollin jouluasetelmista asumaan kullanvärinen suklaapossu punaisine koristenauhoineen. Jos oikein muistan, hän oli saanut sen lahjaksi jatkosodan jälkeisinä pulavuosina, jolloin kaikki herkut, suklaa mukaan lukien, olivat arvossaan. Niinpä kummitätini ei ollut raaskinut avata kultakimalteista käärettä – liekö maistanut yhdestä jalasta palasen – ja possu jäi eloon muuttuen osaksi joulun perinteitä.

Joulupossu, olkipukit, valkeavillaiset lampaat ja monet muut kotoisen tallin eläimet ovat osa joulun koristemaailmaa samalla tavoin kuin kauniit enkelit, toinen toistaan komeammat tähdet ja jouluvalot. Ne eivät ole pelkästään tunnelmanluojia vaan viestintuojia, joita ilman joulu ei tule. Kaikki nämä kertovat läsnäolollaan ensimmäisen joulun kertomusta, toistavat tuttua joulun evankeliumia Jeesuksen syntymästä tallissa; kirkkaan tähden syttymisestä Betlehemin pimeään yöhön, enkeleistä, valosta, lammaspaimenista, lapsesta makaamassa ruokintakaukalossa eläinten ihmetellessä ympärillä.

Ihmettelijöiden joukkoon kuuluvat vanhastaan myös härkä ja aasi. Ne ovat mukana vanhimmissa, jo 300-luvulta meille säilyneissä, joulun tapahtumia esittävissä kuvissa jo sata vuotta ennen kuin äiti-Maria ilmestyy taiteessa seimen äärelle. Ja lauletaanhan häristä ja juhdista myös tutussa Enkeli taivaan -virressä. Härkä ja aasi sekä seimessä makaava Jeesus-lapsi kertovat siitä, miten joulun ilosanoma Vapahtajan syntymästä on tarkoitettu niin juutalaisille (härkä) kuin muillekin maailman kansoille (aasi), mutta myös koko luomakunnalle (härkä ja aasi). Juuri eläimet olivat ensimmäisiä, jotka ymmärsivät kuka makaa niitten edessä ruokakaukalossa. ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen”, ennusti jo profeetta Jesaja. Ja kyllähän mekin tiedämme, miten viisaita eläimet voivat olla.

Aasikin sen tiesi, että ensimmäisen joulun seimessä makaa maailman Vapahtaja, Kristus, Herra. Tiedämmekö me? Ymmärrämmekö, mitä tuona hetkenä tapahtui? Jumala tuli ihmiseksi, pelon muurit murtuivat ja eteen avautui tulevaisuuden toivo, pimeyden tilalle tuli taivaallinen kirkkaus, levottomuuden tilalle rauha.

Tätä joulun rauhaa toivon myös sinulle! Muistuttakoon joulusi tähdet ja valot Sinua taivaallisesta kirkkaudesta, joka valaisee koko elämäsi ja tuo rauhan!

Miika Rosendahl

Paimion kirkkoherra