PAIMIO-SAUVO-KAARINA
Vuoden 2024 maataloustukien haussa tullaan ottamaan käyttöön uusi tietoaineisto suojavyöhykkeistä. Jatkossa suojavyöhykkeitä kohdennetaan siten, että ne ovat mahdollisimman tehokkaita vesiensuojelun kannalta.
Aikaisempaan nähden tukikriteerit muuttuvat järkevämmiksi paitsi vesiensuojelun myös viljelijöiden kannalta. Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö tiedottivat marraskuun puolessavälissä, että tuoreen kehittämishankkeen myötä on luotu kartta-aineisto peltolohkoista, joiden kohdalla vesiensuojelun tavoitteet toteutuvat parhaiten.
Tällaisia peltolohkoja on runsain mitoin muun muassa Paimionjoen valuma-alueella, missä lähivuosien tavoitteena on kokonaisfosforin osalta jopa yli 70 prosentin suuruinen vähennys kuormitukseen. Typen osalta tavoitellaan yli 30 prosentin vähennystä.
Paimionjoen vesistö on Saaristomeren suurin ravinnekuormittaja. Sen ekologinen tila on pääosin luokkaa välttävä.
Suojavyöhykkeiksi suositeltuihin paikkoihin voi tutustua jo nyt valtakunnallisessa ArcGis Online -palvelussa.
Jatkossa myös merenrannat
Suojavyöhykkeitä koskeva uusi tietoaineisto tullaan keväällä lisäämään Vipu -palveluun vuoden 2024 tukihakua varten. Vipu-mobiili on viljelijöiden verkkoasiointipalvelu, jossa voi muun muassa täyttää ja lähettää tukihakemuksia.
– Suojavyöhyketukien haku on ensi vuonna mahdollista aineiston osoittamille alueille, kertoo hankepäällikkö Åke Möller Vipu-palvelua ylläpitävästä Ruokavirastosta.
Uusi tietoaineisto sisältää jatkossa muun muassa merenrannat, mikä varmasti kannustaa viljelijöitä muun muassa Sauvon suunnalla.
Kuluvaan vuoteen saakka suojavyöhyke-maataloustukea oli haettavissa varsin löyhin perustein. Esimerkiksi vesien ekologinen tila ei ollut kohdentamiskriteerinä lainkaan. Ja mikä oudointa, tukia kohdennettiin muuallekin kuin vesien varsille.
Kuluvana vuonna mentiin hetkeksi toiseen ääripäähän. Tuen myöntökriteerejä tiukennettiin rajusti, minkä seurauksena suojavyöhykkeiden maanlaajuinen kokonaispinta-ala romahti.
– Vanhalla ohjelmakaudella tukien kohdennus oli vesiensuojelun kannalta epäonnistunutta. Suojavyöhykkeitä oli paljon, mutta väärissä paikoissa. Kuluvana vuonna ongelmana on ollut monin paikoin se, että tukia ei ole saatu sinnekään, missä niitä olisi aidosti tarvittu, sanoo Varsinais-Suomen ELY:n erityisasiantuntija, sauvolainen Mikko Jaakkola.
Jaakkola on ollut vastuuhenkilönä työryhmässä, joka on linjannut uutta, vuonna 2024 toteutuvaa tukiratkaisua. Siitä on haluttu luoda järkevä ja kannustava paketti sekä vesiensuojelun että viljelyn kannalta.
Uuden tietoaineiston kehitys ja mallinnus on tehty pääsääntöisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa.
Suojavyöhykkeet ovat vesistöjen varsille perustettavia pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.
Korjausliikkeen aika
Suojavyöhykettä ilmoitettiin vuonna 2023 Varsinais-Suomessa ainoastaan 1 250 hehtaaria, kun vuonna 2022 hehtaareita oli vielä 5 450. Suojavyöhykkeiden pinta-alan lasku johtuu tilapäisesti tiukentuneista tukiehdoista ja tukitason alenemisesta.
Lasku pinta-aloissa näkyy myös valtakunnallisesti. Koko maassa suojavyöhykkeitä ilmoitettiin vuoden 2023 tukihaussa alle 13 000 hehtaarille, kun vuonna 2022 suojavyöhykkeiden pinta-ala oli valtakunnallisesti lähes 41 700 hehtaaria.
Mutta nyt on korjausliikkeen aika. Uudessa tukikelpoisuuden määrittelyssä otetaan vesistön läheisyyden lisäksi laajemmin huomioon pellon eroosioherkkyys ja vesistön ekologinen tila. Ensi vuodesta alkaen huomioidaan myös merenrantalohkot ja merkittävät tulvariskialueet.
Eroosioherkät lohkot tunnistetaan peltolohkojen eroosioherkkyyttä kuvaavan, Luonnonvarakeskuksen kehittämän RUSLE-eroosiomallin avulla. Suojavyöhykkeen voi perustaa myös pellolle, joka sijaitsee pohjavesialueella, Natura-alueella tai kosteikon reuna-alueella.
– Tietoaineiston uudistamisen eräs keskeinen tavoite on, että viljelijät motivoituvat ilmoittamaan uusia suojavyöhykkeitä vuoden 2024 tukihaussa.
FAKTA
Pois pahimpien kuormittajien listalta
Paimionjoen vesistö on Saaristomeren suurin ravinnekuormittaja. Sen ekologinen tila on pääosin luokkaa ”välttävä”, paikoitellen ”tyydyttävä”. Hyvä ekologinen tila on saavutettu, joskin täpärästi, vain Someron Painio-järvessä.
Saaristomeren hot spot -tiekarttahankkeen avulla Saaristomeri pyritään vuoteen 2027 mennessä saamaan pois Itämeren pahimpien kuormittajien listalta.
Hot spotissa keskitytään maatalouden aiheuttaman typpi- ja fosforikuormituksen pienentämiseen.
FAKTA
Suojavyöhykkeet ja -kaistat
Suojavyöhykkeillä, pientareilla ja suojakaistoilla tarkoitetaan pellon ja vesialueen väliin perustettavaa ja hoidettavaa monivuotista nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämää kasvillisuusaluetta, jolla ei harjoiteta viljelyä tai metsätaloutta.
Suojavyöhykkeen tarkoitus on vähentää eroosiota sekä ravinteiden ja torjunta-aineiden kulkeutumista vesiin.
Peltojen suojavyöhykkeistä saadaan paras hyöty kaltevilla ja eroosioherkillä lohkoilla. Tällaisia lohkoja on muun muassa Paimionjoen läheisyydessä poikkeuksellisen paljon.
Suojavyöhyke lisää luonnon monimuotoisuutta ja lajirunsautta sekä suojakaistalla että vesistössä.
Tarvitaan useita keinoja – ja niihin rahoitus
Saaristomeren ja Paimionjoen pelastamiseksi eivät riitä pelkästään suojavyöhykkeet ja kipsin levitys. Tarvitaan laaja ja monipuolinen keinovalikoima. Lisäksi tarvitaan melkoisesti rahaa.
Paimionjoki-yhdistys on mukana WWF Suomen VALUTA3 -hankkeessa, jolle haetaan parhaillaan rahoitusta Ympäristöministeriön rahoittamasta Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Tarvasjoella, Hepojoella?
Tavoitteena on lisätä veden viipymää jokien valuma-alueilla ja vähentää ravinteiden päätymistä mereen. Jos rahoitus saadaan, mennään tavoitetta kohden yhteistyössä maanomistajien kanssa, kulloisiinkin olosuhteisiin sopivilla tavoilla. Esimerkkeinä kosteikot, kaksitaso-uomat ja pohjapadot.
Hankkeeseen palkattaisiin valuma-aluekoordinaattori, joka pystyisi suunnittelemaan valumavesien hallintaa ja myös neuvomaan maanomistajia.
Paimionjoella pilottialueena on Tarvasjoen valuma-alue.
Hankkeessa on mukana myös Kaarinan kaupunki. Kaarinassa pilottialueena on Piikkiön Hepojoen valuma-alue.
Hankekumppani Valonia koordinoi työtä Varsinais-Suomen alueella.
