Ihminen on hyvä visioimaan uhkakuvia, mutta ehkä sitäkin kekseliäämpi hän on ideoimaan rangaistuksia. Rangaistuksista julmin jää usein kuitenkin piiloon, sillä siihen tuomitut eivät juuri pidä ääntä itsestään. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 liki 30% 16 vuottta täyttäneistä koki olonsa yksinäiseksi suurimman osan aikaa. Luku hätkähdyttää, se tarkoittaa että meidän kaikkien lähipiirissä on yksinäisiä ihmisiä.
Ajat tiukkenevat. Tuntuu että maailma ympärillämme palaa, ja taloudellinen ahdinko on lähempänä kuin onnellinen joulu.
Kun hallituksen tulevat leikkaukset osuvat mm. perusturvaan, vapaaseen sivitykseen sekä lapsiin ja nuoriin, nousee yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun merkitys yksinäisyyden torjunnassa arvoonsa. Kehityskulku on ollut huolestuttava jo pitkään, ja työtä riittää.
Nämä talkoot ovat kuitenkin sellaiset joihin me kaikki olemme tervetulleita ikään tai säätyyn katsomatta. Pienillä arkisilla eleillä saamme paljon aikaan, eikä se maksa mitään. Pidetään huolta toisitamme, kukin oman kantokyvyn mukaan. Ollaan ystävällisiä toisillemme. Hymyillään ja pysähdytään hetkeksi. Kysytään ”kuinka voit?”. Vaikka olisimme asioista erimieltä, meillä on velvollisuus kohdella lähimmäistä ystävällisesti.
Ystävyyden merkityksen huomaa usein vasta sen menetettyä. Ei anneta siis erimielisyyksien tulla ystävyyden tielle. Ansaitsemme hyvää ja se syntyy jakamalla sitä.
Rauhallista ja ystävällisyyden täyteistä joulunaikaa kaikille, ei harvoille!
Marko Pekkarinen
