Valkokankaalle heijastetulla videolla esitetään animaation keinoin, miten ydin-, vesi- tai hiilivoimalassa tuotettu energia muuttuu sähkövirraksi, jolla voi kotona ladata esimerkiksi älypuhelimen. Valkokankaan edustalla noin 20-päinen oppilasryhmä seuraa silmät tarkkoina ja korvat höröllä, miten voimala tuottaa lopulta sähköä kokonaisen kylän – tai jopa kaupungin tarpeisiin.
Seuraavaksi ryhmä siirtyy pitkän linjan sähköalan ammattilaisten ja Paimion Sähkömuseosäätiöön kuuluvien Hannu Salmisen ja Martti Kallioniemen luo, jotka havainnollistavat videolla nähdyt tapahtumat vielä uudelleen tavallisen omakotitalohuoneen kokoisella pienoismallilla.
Pienoismalli on pystytetty Paimion Sähkömuseon toiseen kerrokseen, ja pian sen ympärille kerääntynyt koululuokka näkeekin konkreettisesti, miten sähkövirta kulkee voimalaitoksista voimalinjoja pitkin asutuskeskuksiin.
Kun esittely on ohi, pääsevät Sauvon koulun viidennen luokan oppilaat itse kytkemään valoja eri puolille pienoismallin maailmaa, ja uteliaat ilmeet kasvoilla muuttuvat hymyksi ja hämmästykseksi.
– Näinkö sähkö todella liikkuu? joku hihkaisee eturivistä.
Salminen nyökkää ja pian onkin aika siirtyä museon kolmanteen kerrokseen pitkän työuran sähkölaitteiden kanssa tehneen Aapo Laineen luo kertaamaan niin Paimion kuin lähiseutujen sähköistymisen historiaa, mutta kuulemaan myös käytännön vinkkejä sähkölaitteiden turvalliseen käyttöön kotiolosuhteissa.
11 koululuokan paketti
Mutta miksi sähköalan konkarit kertovat koululaisille seudun sähköistymisestä, sähköenergian synnystä ja siitä, mihin sähköala on kenties tulevaisuudessa menossa?
Koulutustilaisuus on osa viime vuonna satavuotista taivaltaan juhlistaneen Sähkölähteenmäen juhlavuoden tapahtumasarjaa. Syksyn aikana Sähkömuseon tiloissa sähköalan oppia ovat saaneet 5.–6.-luokkien oppilaat niin Paimiosta, Sauvosta, Tarvasjoelta, Kyröstä, Ruskolta, Vahdolta, Salosta, Maskusta, Somerolta kuin Marttilastakin. Kaikkiaan kouluryhmiä vieraili vuoden loppuun mennessä Sähkömuseolla 11.
Kaksituntiseen pakettiin kuuluu tiivis, mutta antoisa oppimäärä sähkön synnystä ja sen monimuotoisuudesta, jonka jälkeen koululaiset on vielä evästetty välipalalla ennen kotimatkaa.
– Tämä on ollut aika iso ponnistus Sähkömuseosäätiöltä. Runsaan tuhat euroa per ryhmä ja kaikkinensa puhutaan noin 15 000 euron kokonaiskustannuksesta. Pakettiin on kuulunut myös linja-autokuljetus koulun pihalta ja takaisin koululle. Täytyy olla kiitollinen, että säätiö on saanut hyvin tukea juhlavuoden tapahtumien järjestämiseen, kiittelee Jukka Salmela , joka on ollut yksi juhlavuoden tapahtumatuotannon puuhamiehistä.
Vaarat yllättivät
Oppilaille itselleen iltapäivästä tuntui jäävän parhaiten mieleen sähkölaitteissa mahdollisesti piilevät vaarat.
– Se oli yllättävää, miten huonosti voi käydä, jos esimerkiksi vioittuneesta sähkölaitteesta saa tällin. Ei sitä ole oikein tullut edes ajatelleeksi, tuumi Sauvon koulun 5A-luokkaa käyvä Karoliina Randén .
Hänen luokkatoverinsa Sandra Lämsä ja Stella Oksanen sanoivat, etteivät ole tulleet miettineeksi sähkönkulutusta sen tarkemmin.
– Ei voi sanoa, että tulisi hirveästi mietittyä sitä, koska katsoo televisiota tai milloin lataa puhelimen. Ei niistä asioista ole kotonakaan juuri puhuttu, he sanoivat.
Kierrokseen päätteeksi koululaiset kerääntyvät Sähkömuseon alakertaan nauttimaan eväsleivistä ja mehusta. Vaikka puheenaiheet päivän päätteeksi kääntyvät herkästi jo ilta- ja viikonloppusuunnitelmiin, erottuu keskustelun seasta myös sanoja, kuten jatkojohto, voltti ja ampeeri.
Ilmeisesti jotain on tiiviistä kertauksesta jäänyt mieleenkin.
– On näitä kovasti koulujen puolelta kiitelty, ja on sen itsekin huomannut, että osa oppilaista on kuunnellut asiaa erittäin tarkkaavaisesti. Mutta toki on yhtä lailla luonnollista, ettei sähkö kaikkia kiinnosta. Sellaistahan se on aina, Salmela hymyilee viittoessaan luokkaa kohti oven edustalla jo odottavaa linja-autoa.
