Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tuloslaskentaa seuratessa ilahduin kovasti siitä, että niin moni tosiaan äänesti. Vaikka kuulostan kliseiseltä, niin äänestäminen on meille etuoikeus. Meillä on vapaus ja valta päättää ketä vaaleissa kannatamme ja äänestää sen mukaan.
Nyt jännitämme toista vaalikierrosta ja sitä, miten käy äänestysinnon, kun sunnuntaina vaalihuoneistot suljetaan. Toivottavasti into pysyy hyvänä, mutta kieltämättä hiukan huolestuttaa. Äänestämisestä kun on ensimmäisen kierroksen jälkeen käyty vähintäänkin outoa keskustelua.
En siis ihmettele keskustelun värikkyyttä, en ehdokkaiden ulostuloja tai hyökkäävyyttä enkä myöskään sitä, että kahdesta jäljellä olevasta presidenttiehdokkaasta haetaan nyt eroja kaikin tavoin. Mutta sitä joudun ihmettelemään, miten jotkut politiikassa itsekin mukana olevat toimijat sanovat, ettei tunnu mielekkäältä äänestää, kun oma ensimmäisen kierroksen ehdokas ei päässytkään toiselle kierrokselle. Jotkut näistä ovat jopa kannustaneet ihmisiä jättämään toisella kierroksella äänestämättä. Ikäänkuin jättämään pelin kesken, kun kerran ei pärjätty oman toiveen mukaan.
Ollaanko tässä sillä tiellä, että meilläkin pyritään tieten horjuttamaan demokraattisten vaalien uskottavuutta?
Minusta on suorastaan käsittämätöntä, että tällaisia ulostuloja esittivät oman ehdokkaansa tulokseen pettyneet poliitikot, jotka itsekin ovat nousseet asemaansa vaalien ja äänten avulla. Ja todennäköisesti pyrkivät ehdolle jatkossakin.
Päinvastoin, äänestämisen oikeutta pitää arvostaa ja vaalia. Vaalien yhteydessä ovat käynnissä omalla tavallaan demokratian juhlaviikot.
Jännitysnäytelmä, jossa meillä kaikilla äänioikeutetuilla on rooli, tulee päätökseen tulevana sunnuntaina. Valituksi tulee tulevana sunnuntaina hän, joka kerää enemmän ääniä.
Mitään roolia tässä näytelmässä ei ole hänellä, joka marssii koppiin piirtelemään pilakuvia tai äänestämään akuankkaa. Mitä iloa siitä on, kun kukaan ei edes tunnista ”taiteilijaa”?
Tai mitä iloa on käydä repimässä ehdokkaan vaalimainoksia tien varrelta? Kannatuksen tai vastustuksen voi selkeimmin ilmaista numerolla, jonka käy merkitsemässä vaalilippuun.
