Alun perin talousarviossa miinusta laskettiin tulevan alle puolet toteutuvasta, 56 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueen talousjohtaja Arja Pesonen esitteli tilinpäätöksen ennakkotietoja aluevaltuustolle keskiviikkona.
Hän totesi, että vuoden 2026 loppuun mennessä katettavaa alijäämää tuli 27 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän. Kertynyt alijäämä aiheuttaa paineita jo tämän vuoden taloudenhoitoon.
– Suunnitelluissa muutoksissa on päästävä liikkeelle, sanoi Pesonen.
Varhassa hyväksyttiin viime vuonna 270 miljoonan euron tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, jolla pyritään hillitsemään menojen kasvua vuosien 2024–2026 aikana.
Pesonen muistutti, että Varhan viime vuoden budjetti perustui kuntien vuoden 2021 tilinpäätöksiin. Sosiaali-, terveys- pelastuspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.
Uudistuksessa lähdettiin liikkeelle vaihtelevan tasoisilla tiedoilla. Kaiken kaikkiaan hyvinvointialueiden menot ovat olleet budjetteja suuremmat.
– Kulujen kasvu alkoi kiihtyä jo loppuvuonna 2022, ja se jatkui täydellä voimalla vuonna 2023. Kasvu ei kuitenkaan näy hyvinvointialueiden rahoitusmallissa, sanoi Pesonen.
Hyvinvointialueiden rahat tulevat valtiolta.
Varhan palvelujen ostot ylittivät viime vuonna budjetin 75 miljoonalla eurolla. Henkilöstöpalvelujen osuus ylityksestä oli 50 miljoonaa euroa.
Pesosen mukaan Varhalle siirtyi ”mittava määrä monenkirjavia ostopalvelusopimuksia”.
– Historia on valitettavan kirjava.
Hän uskoo, että hyvinvointialueen on kuitenkin mahdollista rekrytoida ammattilaisia paremmin kuin kuntien.
– Jos tarvittava henkilöstö olisi omaamme, se olisi hieman edullisempaa kuin 50 miljoonaa euroa, sanoi hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen .
Sosiaali- ja terveysministeriön alkuvuodessa julkaistun selvityksen mukaan vuokratyövoiman käytön nopea kasvu aiheuttaa hyvinvointialueiden toiminnalle ja rahoituksen riittävyydelle merkittävän riskin. Ministeriön kanta on, että asian ratkaisu on ennen muuta hyvinvointialueiden vastuulla.
– Hyvinvointialueille se oli pettymys. Odotimme, että valtio olisi voinut auttaa lainsäädännöllisesti enemmän, sanoi Martikainen.
Hän sanoi ymmärtävänsä, että esimerkiksi pienipalkkaiset lähihoitajat etsivät ansioihinsa korotusta vuokratyön kautta.
– Talouden tasapainottamisen aikataulu on äärimmäisen kireä. Meidän pitää saada aikaan kestäviä ja tuottavia toimintamalleja organisoinnilla ja vähentämällä hukkatyötä. Osa ratkaisua on normien purku.
Aluehallitus käsittelee tilinpäätöstä maaliskuun lopulla, ja valtuusto saa sen eteensä kesäkuussa.
Hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi keskiviikkona uuden hallintosäännön. Se sai kiitosta valtuutetuilta, muun muassa salolaiselta Heikki Tammiselta (ps.) ja somerolaiselta Jani Kurviselta (kesk.).
Hallintosäännössä määritellään toimielinten valtaa esimerkiksi palveluverkosta päätettäessä.
Aluevaltuusto päättää palveluverkon periaatteista sekä sosiaali- ja terveyskeskusten ja sosiaali- ja terveysasemien alueellisesta sijoittumisesta. Toimipaikkojen sulkemisesta, avaamisesta tai suurista muutoksista päättävät aluehallitus tai tulosalueen lautakunta.
Hallituksella on päätösvalta, jos yksikössä on useamman tulosalueen toimintaa ja päätös vaikuttaa eri tulosalueisiin. Lautakunta päättää oman tulosalueensa toimipaikoista tai palveluiden merkittävistä muutoksista.
Varha ja kunnat sopivat yhteisistä tapaamisista
Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja kunnat ovat sopineet, miten niiden yhteistyö organisoidaan.
Säännöllisiä tapaamisia järjestetään kolmenlaisia: lakisääteinen kuntaneuvottelu kerran neljän vuoden mittaisessa valtuustokaudessa, kuntaneuvottelut ja kuntatapaamiset joka vuosi. Neuvotteluihin ja tapaamisiin osallistuvat Varhan ja kuntien virka- ja luottamushenkilöjohto.
Lakisääteisissä kuntaneuvotteluissa sovitaan Varhan ja kuntien yhteistyösopimuksesta, ja sitä voidaan päivittää muissa kuntaneuvotteluissa. Kuntatapaamisia järjestetään kunnittain tai kuntaryhmittäin.
Kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyö perustuu sopimiseen, sillä niillä ei ole yhteistä hallintoa. Hyvinvointialueen päättäjät valitaan suorilla vaaleilla, eivätkä he edusta hyvinvointialueella omia kuntiaan.
Hyvinvointialuelaki edellyttää, että hyvinvointialue ja alueen kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta.
