Ajankohtaisten uutisaiheiden kupeessa on ollut harvinaisen paljon esillä huoli siitä, miten paljon tietoa jonkin palvelun ja toiminnan muutoksista tai uusista hankkeista on valmisteluvaiheessa tavallisen kansalaisen – tai kuntalaisen – ulottuvilla. Sen kupeessa nousee herkästi esiin epäilyjä siitä, että jossain kähmitään tai että päätöksenteko tapahtuu liian pienessä piirissä.
Tottakai ongelma kiteytyy usein siihen, että osapuolet näkevät vain sen, mitä mahdollinen muutos tai ratkaisu vaikuttaa itseen tai lähiympäristöön. Yksityishenkilön kohdalla se paljon puhuttu suuri kuva kutistuu pieneksi.
Tarve tietää enemmän asioista tai suunnitelmista, jotka koskettavat omaa elinympäristöä tai perheen käyttämiä palveluja, on kuitenkin luonnollinen ja perusteltu. Sellaisena sen huolen ilmaisut pitää myös ottaa vastaan.
Valmistelun avoimuudesta, eri osapuolten kuulemisesta ja kuuntelemisesta kumpuava huoli ei saa jäädä huomiotta. Halu tuoda julki omat näkemyksiä ja asioita, joita toivoo päätöksentekijöiden huomioivan, on isossa kuvassa ihan olennainen. Se aktivoi osallistumaan ja toimimaan, ja siitähän kansalaisyhteiskunnassa juuri on kyse.
Keskusteluyhteys ei aina toimi, eikä aina löydy sitä yhteistä isoa kuvaa. Ehkä taho tai toimija, jolla tietoa on, ei pidä siitä, että asiasta uutisoidaan. Kieltämättä tämä on tyypillisempää nimenomaan yksityisillä toimialoilla, joita julkisuuslaki ei velvoita avoimeen valmisteluun. Toisinaan se johtaa harmittavaan ristiriitaan tilanteissa, joissa julkinen toimija ja yritys neuvottelevat, kuten esimerkiksi aurinkovoimalahankkeessa.
Päivähoidon palveluissa Paimiossa on nyt pohdittavana yksityinen ja julkinen palvelutuotanto. Siinä päätöksenteossa ratkaisevaa on, että vaikka palvelut ostetaan, valvonta ja vastuu on kunnan harteilla. Kuten myös palvelun laatu ja jatkuvuus muuttuvissa tilanteissa.
On hyvä, että asiat puhuttavat. Usein esiin nousee ajatuksia, joita päättäjien pitääkin ottaa huomioon. Kaikkia asioita ei voi levittää kyläparlamentille, mutta moni asia vaatii kykyä katsoa sitä eri suunnilta. Näin kuuluukin olla, kun kyse on poliittisesta päätöksenteosta ja julkisista varoista.
