– En käytä reseptejä. Laitan vähän sitä ja vähän tätä. Aina voi lisätä. Pitää maistella.
Korppujauhetta näyttää menevän kiloon jauhelihaa pieni loraus.
– Ehkä puoli desiä tai desi, Kinnari-Valkama sanoo.
Muusijauhetta saman verran, suunnilleen. Jos se ei riitä, lisätään. Näppituntumasta tietää milloin taikina on riittävän paksua. Näppituntuma kehittyy tehdessä. Jauhelihaa eli raakaa lihaa käsiteltäessä on muistettava hygienia: kädet pestään ennen ja jälkeen taikinanteon.
Suolan määrän Kinnari-Valkama tarkistaa paistamalla mikrossa koepyörykän. Suolaa on sopivasti, sillä sitä on sipulikeittoaineksissa. Hänen lapsuudenkodissaankin lihapullataikinaan sekoitettiin pussillinen ranskalaista sipulikeittoainesta, mistä tuli hitti 1970-luvulla.
– Se helpottaa lihapullien valmistamista paljon. Käytän sitä, mutta vain vähän, ehkä kolmasosan tai puolet pussista.
Sipulin variaatioita Kinnari-Valkama suosittelee: raaka sipuli, kuivattu ja paahdettu sipulirouhe antavat omat vivahteensa. Nyt lihapullat saavat lisämauksi hivenen mustapippuria ja jauhelihamaustetta.
– Äidinäiti käytti aina maustepippuria.
Nopeaa ja hidasta ruokaa
Arkena Kinnari-Valkaman perheessä syödään paljon broileria, kanakastiketta tai broileri-riisivuokaa. Arkiruoka on sitä, mikä maistuu jokaiselle.
– Vanhemman tyttären kanssa laitamme kasvisruokaa ja silloin valitaan proteiiniksi quorn-rouhetta tai hernistä. Kalaa emme juurikaan syö kotona, koska perheessä on allergikko, joka saa oireet herkästi.
Kinnari-Valkama toimii ruokapalveluesihenkilönä Riihikosken keskuskeittiössä Pöytyällä, jossa valmistetaan ruuat kouluihin ja päiväkoteihin. Kasviproteiinien käyttö onkin tullut hänelle tutuksi sieltä.
– Etenkin quorn on raaka-aine, jota en olisi ehkä itse kaupan hyllystä keksinyt.
Kinnarin-Valkaman perheessä lihapullat syödään muusin kanssa. Aterian valmistumista jouduttaa perunoitten kuoriminen heti aluksi ja niiden laittaminen kiehumaan samalla kun laittaa pullat uuniin. Perunamuusi tehdään heillä aina perunasta ja sekaan laitetaan nokare voita. Perunana on ”punainen pussi” jauhoista, muusiin sopivaa lajiketta.
Lihapullia syödään noin kerran kuussa. Mikä tekee lihapullista arjen pelastajan?
– Se maistuu kaikille. Se on nopea, jos vertaa toiseen suosikkiin, jauhelihamakaronilaatikkoon, jonka paistamiseen kuluu aikaa.
Kun kaappi on tyhjä ja tarvitaan ruokaa nopeasti, syödään ihan tavallista munakasta. Jos ruuassa on monta työvaihetta, juuresten kuorimista ja muuta, Kinnari-Valkama tekee kerralla kahden päivän annokset.
– Meillä on leivinuuni, jossa hauduttelen viikonloppuisin hitaita pata- tai vuokaruokia. Niistä riittää myös maanantaille.
Kinnari-Valkaman isänäiti oli lähtöisin Kuolemajärveltä, Karjalan kannakselta, joka on kuuluisa monipuolisesta piirakka- ja leipäkulttuurista. Hänen kanssaan pojantytär leipoi piirakoita ja leipää, nykyään enää joskus sämpylöitä.
– Jouluksi leivon saaristolaisleipää. Se on valtavan hyvää, sitä voisi leipoa muulloinkin.
Puolivalmisteet aina valmiina
Kinnari-Valkama suhtautuu puolivalmisteisiin käytännöllisesti. Töihin keskuskeittiölle tulevat lähes kaikki raaka-aineet esivalmisteltuna: liha kypsennettynä ja juurekset ja vihannekset kuorittuna ja pilkottuna, olivat ne sitten tuoreita tai pakasteita.
– Kotona käytän esimerkiksi lasagnea tehdessä lasagneaineksia. Paistetaan jauheliha ja lisätään kastikejauhe ja nesteet, jolloin saadaan nopeasti lasagnekastike. Lisään joukkoon mausteita ja aineksia vielä oman maun mukaan. Ladotaan pastat ja ruoka uuniin.
Eineksistä ostetaan toisinaan lihapullia, kalapuikkoja ja pakastepinaattikeittoa. Ruokaostokset on helppoa tehdä samalla, kun lapsia kuljetetaan harrastuksiin. Kaupassa käydäänkin useasti viikossa.
Lihat Kinnari-Valkama ostaa mieluiten Auran Palvituotteesta. Palvituotteen oma myymälä on lähellä ja liha hyvälaatuista ja kotimaista, mikä on hänelle tärkeää.
– Ostan mieluiten myös paikallista, koska jos emme osta, niitä paikallisia ei kohta ole, Kinnari-Valkama muistuttaa.
Aina perhe ei syö yhdessä. Lapset syövät kotiin tultuaan, jos tulevat aikaisemmin. Ravintolassa perhe käy harvoin, lähinnä joskus pizzalla. Ulkona syödään kirjaimellisesti kesällä terassilla.
– Jos ei ole paljon ötököitä, mutta usein on.
Annukka Kinnari-Valkama kertoo, ettei harrasta ruuanlaittoa.
– Harrastan lukemista ja liikuntaa, lenkkeilyä, jumppaa ja käsitöitä.
Äsken tulivat valmiiksi vanttuut, nyt on tiiliskiven muotoisen ja kokoisen kirjan vuoro.
Mitä hyvää, helppoa ja nopeaa arkiruokaa teillä syödään? Miten teillä on ratkaistu arjen ruokahuolto? Kuntsarin ja konsernin lehtien juttusarja vierailee ruokapöydissä eri puolilla Varsinais-Suomea ja vinkkaa ratkaisuista arjen ruokapulmiin.
