Monesti ihmetellään, miten aikaisemmin tultiin toimeen, kun taas tänä päivänä joskus tuntuu, että moni ihminen elää ihan täydellisesti puhelimensa ehdoilla.
Puhelimen keksijänä pidetään skotlantilaissyntyistä Alexander Belliä, joka sai keksintönsä valmiiksi maaliskuussa 1876. Puhelin alkoi yleistyä nopeasti. Vuoden 1877 lopussa oli Suomen ensimmäinen puhelin käytössä Helsingissä. Suomen ensimmäisen puhelinkeskusaseman perusti merikapteeni Frans Nordfors Turkuun maaliskuussa 1882. Samana vuotena Helsinkiinkin tuli keskus.
Vuoden 1897 vaiheilla kauppias C.A. Hallman ja maisteri Eric von Ret- tig hankkivat yhdessä Paimion ensimmäiset puhelinkojeet ja yhteisen linjan Turkuun. Paimion Telefooniyhdistyksen perustava kokous pidettiin 1.12.1898. Ensimmäinen maininta puhelinluettelosta on 1911, laajemmasta, yli 200-sivuisesta 1924.
Vistan 1899 perustetun solmukeskuksen lisäksi Paimion sivukyliin perustettiin neljä käsivälitteistä puhelinkeskusta, joista ainakin Kaleva, Kevola ja Aakoinen toimivat luettelon mukaan jo 1919. Solmukeskuksenkin keskuspöytä oli aluksi pieni, vain kymmenelle liittymälle, jo 1904 keskusta jouduttiin laajentamaan, myöhemminkin useita kertoja, kun puhelimet yleistyivät nopeasti.
Kuultuna tietona Kalevan keskus oli aluksi Yli-Markulassa josta se 1930-luvulla siirrettiin Isopuolin taloon, jonka emäntä hoiti keskusta. Paimion sivukylien ainoana puhelinosuuskuntana Kalevalle valmistui varsinainen keskusrakennus 1947, jolloin palkattiin erityinen keskuksenhoitaja. Toiset käsivälitteiset kyläkeskukset toimivat koko olemassa olonsa ajan yksityisissä taloissa: Kevolan Malisella, Kavilan Airiolla ja Aakoisten Taimi Mäntylällä.
Paimion Telefoni Oy:n nimi vaihtui 1953 Paimion Puhelin Oy:ksi. 1954 Aakoisten ja Kavilan puhelinosuuskunnat liittyivät Paimion Puhelimeen, Kevolan osuuskunta 1957 ja Kalevan 1958. Koko pitäjä oli näin yhden puhelinyhtiön toimialuetta, mikä olikin suuri etu puhelinten automatisoinnin alkaessa.
Puisen pääkeskuksen yhteyteen valmistui automaattilaitteita varten tiilinen, arkkitehti Lauri Pajamiehen suunnittelema rakennus 1955. Ensimmäisinä valmistuivat automaattikeskukset Sukselaan 1957, Aakoisiin 1958 ja Vartsaloon 1959. Vistan, Kevolan ja Maljamäen automaattikeskusten valmistuttua 1960 Vistan käsivälitteinen keskus suljettiin 1961. Viimeisenä otettiin käyttöön Kalevan automaattikeskus keväällä 1962. Nämä olivat siis lankapuhelimen kehitystä. Vistan 1955 valmistunut automaattikeskusrakennus purettiin 1995. Puhelinlinjat katosivat teiden varsilta, tulivat kaapelit ja lopultaan linkkimastojen välityksellä toimivat kännykät. Erillinen Paimion alueen puhelinluettelo julkaistiin ensi kerran 1964. Puhelinluettoloita julkaistiin viimeisen kerran 2016.
Lounais-Suomen Puhelin syntyi 1991, kun Paimion ja Piikkiön puhelin- yhtiöt yhdistyivät. Lounais-Suomen Puhelin ja Liedon puhelin muodostivat Turun Seudun Puhelin Oy:n. 1997 toiminimeksi tuli Lounet, joka fuusioitui Elisaan 2007.
Ensimmäinen puhelinlinkkimasto tuli Leppävaaraan 1968. Taskuun hyvin mahtuvat puhelimet 1990-luvulla ja Suomen ensimmäiset älypuhelimet 2003.
Arimo Lähdeniitty
Kirjoittaja on paikallinen harrastajahistorioitsija.
