– Täällähän on kuin neulenäyttely, niin hienoja töitä teillä on päällänne, hän toteaa.
Paimion Karjalaseura järjesti Kalevalan päivän kunniaksi kirjastossa tapahtuman, johon keskustelemaan oli kutsuttu Neuloosi-nimisen tietokirjan hiljattain julkaissut turkulainen uskontieteen yliopistolehtori, dosentti – ja innokas neuloja – Tiina Mahlamäki . Heti luennon alkuun hän haluaa tuoda esille tärkeän seikan.
– Minähän puhun siis aina kutomisesta, en neulomisesta, koska olen kotoisin Porista, hän huomauttaa hymyillen.
Tarinallinen tietokirja
Neuloosi on tarinallinen tietokirja, mikä tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että vaikka kirja sisältää faktapohjaista tietoa, se etenee kuitenkin tarinallisesti. Lisäksi tarinallisissa tietokirjoissa kirjoittajan oma ääni tulee usein esille. Niin tässäkin. Mahlamäki kertoo teoksessaan siitä, mitä neulominen on merkinnyt hänelle eri elämäntilanteissa. Hän kuitenkin nivoo merkitykset laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin ja teos sisältää niin neulomisen historiaa kuin tietoa vaikkapa käsityöaktivismista.
– Teos on jaettu eri teemojen mukaisiin kokonaisuuksiin. Siinä kävi niin, että sain yhtenä yönä idean neulomiseen liittyvästä kirjasta ja minun oli pakko nousta viideltä yöllä ylös listaamaan nämä teemat. Sen pohjalta aloin sitten kirjaa kirjoittaa, Mahlamäki kertoo.
Punkkarista perheenäidiksi
Mahlamäen oma innostus käsitöihin sai kipinää hänen ollessaan nuori punkkari 1970-luvulla.
– Punkkarina halusin sellaisia vaatteita esimerkiksi shokkiväreissä, joita ei saanut 70-luvun Porista, niinpä niitä piti tehdä itse, hän muistelee.
Vuosikymmenten varrella Mahlamäen käsitöiden tekeminen on muuttunut ja pienten lasten äitinä se oli erilaista kuin nuorena punkarina. Viime vuosina käsityöt olivat tärkeä linkki hänen saattohoidossa olevan äitinsä ja hänen välillä. Vaikka äiti ei enää itse pystynyt käsitöitä tekemään, hän tykkäsi keskustella niistä.
Mahlamäki kertoo, että käsitöihin liittyykin usein ylisukupolvisuuden teemat, koska taidot ovat siirtyneet sukupolvilta toisille.
Nykypäivän henkisyyttä
Ylisukupolvisuus onkin yksi Mahlamäen kirjan teemoista, samoin kun neulomisen suhde henkisyyteen ja uskonnollisuuteen – mikä Mahlamäelle on tuttua työnsä puolesta.
– Ensinnäkin seurakunnissa on aina tehty paljon hyväntekeväisyyttä käsitöiden avulla, esimerkkinä vaikkapa Äiti Teresa -peitot. Toiseksi kutomisen voi nähdä eräänlaisena rukoiluna: kutoessa kun usein ajattelee läheistä, jolle kutoo. Kutominen on myös nykypäivän henkisyyttä; rauhoittumista, mietiskelyä, mindfulnessia tai mielen joogaa, Mahlamäki kuvaa.
Siihen, että neulominen on erityisen suosittua juuri nyt, Mahlamäki löytää useita syitä.
– Pandemia-aikanahan moni innostui neulomisesta. Lisäksi somessa on valtavasti nykyisin erilaisia neulomisryhmiä ja myös erilaisten lankojen saatavuus on räjähdysmäisesti kasvanut. Ja sehän on ihan tutkittua, että käsitöiden meditatiivinen rytmi tekee hyvää ihmiselle, hän toteaa.
