Keittiökaapistoissa sileä valkoinen kaapinovi on nykyisin suomalaisten yleisin valinta, joka halutaan yleensä mdf-levynä ja keittiötasot taas valitaan yleisimmin laminaattina. Ei kovin yllättäviä valintoja, mutta suomalaiset ovat keittiöostoksilla varovaisen harkitsevaisia, tietää Martta-Keittiöiden yrittäjä Antti Nisula .
– Ja onhan se selvää, että kun hankkii pitkäikäisen keittiön, niin kannattaa miettiä omien värimieltymysten lisäksi myös tulevia asukkaita jos tarkoitus on asunto joskus myydä eteenpäin. Tosin vaikka valkoinen tasainen pinta on ollut jo pitkään suosiossa, niin kyllä värit ovat nyt jokin verran yleistyneet ja monipuolistuneet keittiöissä, Nisula kertoo.
Nisula on toiminut keittiöalalla 30 vuoden ajan, aikoinaan pääkaupunkiseudulla suuressa ketjuliikkeessä, ja vuodesta 2009 alkaen yrittäjänä. Martta-keittiöt toimi aluksi Turussa ja Paimiossa, mutta vuonna 2018 sopiva toimitila löytyi Kaarinan Piispanristiltä, tilasta, joka on aikoinaan kuulunut Hartwallin panimoalueeseen.
Mutta mistä tuli nimi Martta-keittiöille?
– Entisen yhtiökumppanini, exäni mummo oli nimeltään Martta ja hän oli kuulemma tarkka ja jämpti nainen. Lisäksi eräs mainostoimisto oli joskus tutkinut, mikä on naisen nimi, johon suomalaiset luottavat eniten ja se oli Martta, siksi päätimme valita sen.
Virallinen yritysnimi on Kepa-palvelut Oy ja sen rekisteröity tuotemerkki on Martta-Keittiöt.
Kotimaista tuotantoa
Pääasiassa Martta-Keittiöt toimittaa keittiöitä linjasaneerauskohteisiin Varsinais-Suomen alueella sekä pääkaupunkiseudulla.
– Jonkun verran keittiöitä menee myös rakennusliikkeille ja yrityksille. Yksityisillekin myydään, mutta mitään varsinaista myymälää meillä ei ole, eikä jälleenmyyjiä, itse myymme kaiken, Nisula kertoo.
Piispanristillä Martta-keittiöillä on tuotantotilat, jossa keittiöt valmistetaan.
– Vakio-osat tehdään tässä ja kaapistojen runko-osia saamme Salon Perniön tehtaalta. Pääosin siis kaikki on kotimaista tuotantoa, mutta esimerkiksi saranoita ei valmisteta Suomessa, niin sellaiset pitää tilata muualta, Nisula kertoo.
Nisulan lisäksi yrityksessä on tuotannon puolella kaksi työntekijää ja yksi suunnittelija, joka piirtää keittiöt.
Laatikostot suosiossa
Paitsi väreiltään, myös muuten keittiöissä mennään yleensä Nisulan mukaan melko standardilinjalla. Esimerkiksi työtasoja harvoin muutellaan standardeista.
– Siinä tulee vastaan jo se, että kodinkoneet ovat standardikorkuisia ja esimerkiksi liesiä ei saa matalampana kuin 85 cm. Jos haluaisi siis matalamman työtason, jäisi liesi tasoa korkeammalle.
Keittiöiden yläkaapistoja halutaan usein hiukan matalampina versiona. Lisäksi nykyisin alakaapit korvataan mieluummin laatikostoilla.
– Vaikka laatikostot ovat vähän kalliimpia, niin ovathan ne paljon käytännöllisempiä, Nisula huomauttaa.
Yläkaapeissa jonkin verran suositaan nykyisin myös ylöspäin aukeavia kaapinovia, jotka eivät avaudu kasvojen eteen.
Nisula kertoo, että nykykeittiöt ovat hyvin kestäviä, minkä takia suurin syy keittiön vaihtamiseen onkin vaihtelunhalu.
– Sellaiset 1950-, 60- ja 70-luvun keittiöt ovat tulleet tiensä päähän, mekanismit hajoavat ja rungot ovat kostuneet. Sen sijaan nykyiset keittiörungot kestävät todella hyvin.
Nisula kertoo, että keittiöalalla, kuten millään muullakaan rakennusalalla ei mene tällä hetkellä kovin hyvin. Silti hän uskoo, että pienellä keittiöyrityksellä on paikkansa tulevaisuudessakin.
– Pienen yrityksen etu on nopeus ja ketteryys. Aikataulut kiristyvät kaikilla aloilla koko ajan ja etumme on, että pystymme reagoimaan ja tekemään muutoksia hyvinkin nopealla aikataululla, Nisula sanoo.
