Viime vaalikaudella pienimpiä eläkkeitä korotettiin, ympärivuorokautiseen hoivaan säädettiin 0,7 henkilöstömitoitus, vanhusten kotihoitoa kehitettiin ja perustettiin vanhusasiavaltuutetun virka. Nyt hallituksen leikkauslinja uhkaa näitä parannuksia.
Henkilöstömitoitus ikäihmisten hoivaan säädettiin tulemaan voimaan portaittain, jotta hyvinvointialueilla olisi aikaa siirtymälle. Samalla lisättiin alan koulutuspaikkoja ja palveluihin suunnattiin lisärahaa. Nyt Orpon hallitus on kuitenkin lykkäämässä henkilöstömitoitusta aina vuoteen 2028 asti.
Jo nyt ympärivuorokautiseen hoivaan pääsemisen ehdot ovat tiukat eikä hoitopaikkoja ole riittävästi. Haasteita on myös kotihoidossa. Tämä lisää läheisten tarjoaman hoidon ja hoivan tarvetta. Monet myös jäävät kokonaan ilman tarvitsemaansa hoitoa ja apua.
Jo nyt arviolta 700 000 työssäkäyvää auttavat läheisiään korkea iän, sairauden tai vamman vuoksi. Heistä vain murto-osa, noin 48 000 henkilöä vuonna 2022, saa omaishoidon tukea. Jos palveluista leikataan entisestään, tulee tämän läheisten antaman hoivan tarve kasvamaan entisestään. Omaishoitajat ovat arvokas voimavara ja heitä tulee tukea entistä vahvemmin, mutta vastuu ikäihmisten hoitamisesta ei voi olla pelkästään omaisten harteilla. Kaikilla ei edes ole lähiomaisia.
Jokaiselle ikäihmiselle on taattava sellainen toimeentulo ja palvelut, jotka mahdollistavat inhimillisen arjen ja huolenpidon. Kasvava palveluiden tarve ja niiden saanti ei saa olla riippuvainen eläketuloista tai asuinpaikasta. Jokainen suomalainen on ansainnut hyvän elämän, jossa on turvallista ja arvokasta ikääntyä.
Eeva-Johanna Eloranta
Kansanedustaja, sd
