Vuodenvaihteessa työvoimapalvelut siirtyvät kuntien vastuulle ELY-keskuksilta eli valtiolta. Kunnallislehti kysyi Paimion työvoimapalveluiden päällikkö Johannes Joutsenlahdelta kymmenen kysymystä asioista, jotka jokaisen paimiolaisen työikäisen kannattaa tietää työttömäksi jäämisen varalta.
1. Pitääkö paikkansa, että TE24-uudistus on vain hallinnollinen ja paimiolaisen työnhakijan kannalta asiat hoituvat käytännössä kuten ennen?
Vastaus: Ei. Muutos on merkittävä myös työnhakijan kannalta.
Tähän mennessä työnhakija on ilmoittautunut työttömäksi verkossa, eikä hänellä yleensä ole ollut henkilökohtaista kontaktia Turussa työskenteleviin valtion TE-virkailijoihin. Lisäksi olemme Paimiossa Apilan toimintakeskuksen yhteydessä antaneet henkilökohtaista palvelua tietyille erityisryhmille, kuten nuorille ja maahanmuuttajille.
Vuodenvaihteen jälkeen kaikki saavat työnhakupalvelunsa henkilökohtaisesti Paimiosta. Kun kuka tahansa paimiolainen tai sauvolainen ilmoittautuu työnhakijaksi, me otamme yhteyttä työnhakijaan ja sovimme tapaamiset.
2. Miksi jokaisen työnhakijan on tavattava TE-virkailija?
Vastaus: Moni osaa löytää työpaikkansa omin päin, mutta moni myös tarvitsee neuvontaa.
Katsomme kokonaistilanteen ja ratkomme yhdessä työllistymisen esteitä. Työnhakutaidot ovat voineet vanhentua, tai ihminen ei ole koskaan tehnyt työhakemusta. Osalla on terveydellisiä ongelmia, ja heitä ohjaamme työttömien terveystarkastuksiin ja sitä kautta jatkotutkimuksiin.
Lisäksi työttömäksi jääminen on monelle henkilökohtainen kriisi, jossa auttaa jo se, että on joku, jonka kanssa pohtia yhdessä jatkoa. Meidän kokemuksemme on, että tämä motivoi asiakasta tekemään myös itse kaikkensa oman tilanteensa muuttamiseksi.
3. Mikä Apilassa muuttuu?
Vastaus: Apilassa on tähän asti ollut työpajan lisäksi kokeiluhankkeita, joissa valtio ja Paimion kaupunki ovat tuottaneet yhdessä työllisyyspalveluita, kuten ohjausta ja työnvälitystä. Nyt samoista käytännöistä tehdään pysyvät.
Meille siirtyy vuodenvaihteessa Turusta virkailijoita, tämänhetkisen arvelun mukaan kaksi nykyisten seitsemän työntekijän lisäksi. Näistä seitsemästä kolme on tällä hetkellä valtion virkailijoita, ja heidän työsuhteensa siirtyy kaupungille.
Apilan työpaja vaikeasti työllistyville tulee näillä näkymin jatkamaan kuten ennen.
4. Paimio kuuluu jatkossa Turun työllisyysalueeseen, jossa on mukana 23 kuntaa. Vastuukuntana on Turku. Mitä Turku tekee?
Vastaus: Turku vastaa uudistuksen valmistelusta sekä myöhemmin monista hallinnollisista tehtävistä.
5. Paimio on ilmoittautunut TE-lähipalvelujen tuottajaksi. Hoitaako Paimio siis 23 kunnan lähipalveluita?
Vastaus: Ei. Täällä vastataan Paimion ja Sauvon lähipalveluista.
Lähipalveluiden tuottajiksi on ilmoittautunut kahdeksan kuntaa, Paimion lisäksi Kaarina, Lieto, Parainen, Raisio, Loimaa, Laitila ja Uusikaupunki. Lisäksi Turku vastaa omista lähipalveluistaan.
6. Tuleeko uusi työvoiman hoidon malli Paimiolle kalliiksi?
Vastaus: Kyllä.
Ensinnäkin valtio on aliresurssoinut uudistusta, vaikka valtion piti korvata kaikki sen kustannukset. Valtio on osoittanut esimerkiksi Turun työllisyysalueen valmisteluun 2,6 miljoonaa euroa, mutta hinnaksi on tulossa 0,6–1,5 miljoonaa euroa enemmän. Yli menevän osuuden maksavat kunnat.
Toiseksi kuntien sakkomaksuiksi kutsutut kulut nousevat vuodenvaihteen jälkeen merkittävästi.
Tähän mennessä kuntien on pitänyt osallistua vain niiden työttömien työttömyysmaksuihin, jotka ovat olleet yli 300 päivää viimeisijaisella työttömyysturvalla eli työmarkkinatuella. Nyt sakkomaksuja alkaa kertyä jo 100 päivän jälkeen ja myös ansiopäivä- tai perusrahalla olevista työttömistä. Lisäksi kunnat ovat välttäneet maksuosuuden, jos asiakas on osallistunut työvoimakoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan, mutta jatkossa näin ei toimita.
Veikkaan, että joidenkin kuntien maksuosuus tulee moninkertaistumaan. Paimiossa tilanne on hiukan parempi, sillä meillä on panostettu työllisyyden hoitoon jo valmiiksi ja työttömyyslukumme ovat alhaisia. Sakkomaksumuutoksen tavoitteenahan on, että kunnat tekisivät kaikkensa saadakseen ihmiset työllistymään.
7. Mitä muita riskejä uudistuksessa on?
Vastaus: Monissa kunnissa on Apilan toimintakeskuksen kaltaisia pajoja heikosti työllistyville, sillä kuntouttava työtoiminta on pienentänyt kuntien sakkomaksuja. Jatkossa näin ei ole, joten on todennäköistä, että monia pajoja lopetetaan. Samalla heikoimmassa asemassa olevien palvelutaso putoaa todella pieneksi.
Itse näkisin, että Paimiossa pajatoimintaa jatketaan niin kauan kuin siitä hyötyviä asiakkaita on. Haluamme tarjota heille tukea varsinkin nyt, kun Varha on purkanut tämän asiakasryhmän palveluja.
8. Saadaanko TE24-uudistus maaliin Paimiossa ajoissa?
Vastaus: Vielä on kymmeniä isoja asioita, jotka ovat vielä hoitamatta, mutta tämä juna näyttää etenevän ihan hyvin. Olen luottavainen, että asiat saadaan järjestykseen ajoissa.
Kinkkisimmät kysymykset, jotka pitää ratkoa, liittyvät rahaan ja organisaation rakentamiseen. Valtion rahoitus on alimitoitettu, ja valtava organisaatio pitäisi pistää pystyyn tyhjästä.
9. Mitä Portti ja Vartti ovat?
Vastaus: Portti on Paimion omistama yhtiö, jolla ei tällä hetkellä ole toimintaa. Yhtiö perustettiin vuonna 2019 sen varalta, että sitä tarvittaisiin tuottamaan työllisyyspalveluita, kuten urasuunnittelukursseja. Yhtiö on yhä varmuuden vuoksi olemassa.
Vartti on yhdistys, joka vastaa sosiaalipalvelujen tuottamisesta eli kuntouttavasta työtoiminnasta Apilassa sekä vastaavassa pajassa Kaarinassa. Pajojen asiakkaat tulevat Varhan kautta.
Vartti jatkaa toimintaansa myös uudistuksen jälkeen, joskin iso kysymys on, miksi Varha on alkanut ohjata hyvin vähän asiakkaitaan pajoihin. Vaikutelma on, että Varha ei usko, että ihmisen toimintakykyä saisi lisättyä, tai pajojen hyödyntämiseen ei ole varaa.
10. Mitä muuta Apilassa nyt tapahtuu?
Vastaus: Toukokuun alussa Apilan tiloja aletaan peruskorjata, ja uusille virkailijoille tehdään työhuoneet. Kiinteistön ilmanvaihto ja lämmitys laitetaan kuntoon, ja neliöitä saadaan hiukan lisää.
