PAIMIO/ Maria Kesti
Paimion kaupungin ja Turun kauppakamarin viimeviikkoisten kuntakahvien jälkeen alkoi liikkua huhuja Paimion parantolasta. Niiden mukaan parantolaan olisi tulossa kylpylähotelli. Mistä oikein on kyse?
Kunnallislehti tavoitti Paimion parantola -säätiön puheenjohtajan Mirkku Kullbergin Italiasta tämän kiireiseltä työmatkalta. Lentojen ja luentojen välissä Kullberg ehti tarkentaa ja oikaista huhuja.
Totta on, että parantolaan aiotaan mittavia muutoksia, mutta uusi hanke on vasta konseptointivaiheessa, joten moni asia on vielä auki ja voi muuttua. Parantolaa ei myöskään aiota kylpyläksi vaan hyvinvointihotelliksi, jossa olisi vain lisänä kylpyläosasto.
Kullberg kertoo, että museoviraston, Alvar Aalto -säätiön ja korjausrakentamisen asiantuntijoiden kanssa on neuvoteltu ja neuvotellaan jatkuvasti hankkeesta. Konseptoinnissa on huomioitu rakennuksen suunnittelumääräykset.
Kullbergin näkemyksen mukaan hotelli- ja hyvinvointiliiketoiminnot ovat lähellä parantolan alkuperäistä käyttöä ja kunnioittavat Aaltojen arkkitehtuuriperintöä, kuten museovirasto on vaatinut.
– On tärkeää ylläpitää rakennusta kokonaisuudessaan, ei vain seiniä vaan myös sisältöä, Kullberg sanoittaa.
– Rakennuksen aktiivinen käyttö edellyttää väistämättä uutta konseptia. Sitä lähdettiin suunnittelemaan Aino ja Alvar Aallon kokonaisvaltaisesta näkemyksestä ihmisen hyvinvoinnista. Rakennusten alkuperäisten arvojen ja tehtävän tulee resonoida nyt uusien käyttö- ja kuluttajatottumusten kanssa.
Alkuperäisempään kuntoon
Hyvinvointikeskuksen konseptivaihe alkaa olla valmiina, ja parhaillaan hankkeelle etsitään rahoittajia. Rahoittajien saamiseksi kehitysvaiheen idealuonnoksia esiteltiin myös Paimion ja Turun kuntakahveilla.
Kustannusarvio on 40 miljoonaa euroa. Alkuun tarvitaan kaksi miljoonaa euroa, jotta arkkitehtisuunnitelmat saadaan valmiiksi ja sijoittajat uskomaan hankkeeseen.
Kullberg arvioi, että mikäli pääomitus järjestyy, voisi uusi pohjoismainen hyvinvointikeskus avautua Paimioon vuonna 2028 tai 2029.
Käytännössä parantolan nykyinen klinikkasiipi remontoitaisiin kylpylä- ja hyvinvointisiiveksi, jossa olisi saunoja, hoitohuoneita sekä vesielementtejä. Potilashuonesiipi muuttuisi hotelliksi, ja päärakennukseen tulisi yhteensä 140 majoitushuonetta.
Ravintola- ja kahvilatiloja tarvittaisiin jonkin verran nykyistä enemmän. Lisäksi päärakennuksessa on tarkoitus järjestää tapahtumia, koulutustilaisuuksia ja kongresseja, mutta nykytilat todennäköisesti riittävät niihin.
Varsinaista rakennusta yritetään muuttaa mahdollisimman vähän, mutta talotekniikka joutunee isoon remonttiin, talolla kun on käyttöikää yhdeksänkymmentä vuotta.
– Toisaalta tämä ikä kertoo rakennuksen nerokkaasta suunnittelusta 1930-luvulla.
Toiveissa on, että vuosikymmenten mittaan tehtyjä, sairaalakäytön vaatimia muutostöitä voitaisiin purkaa. Parantolaa palautettaisiin sen alkuperäisten pohjasuunnitelmien mukaiseksi.
Suunnitelmat koskevat ensisijaisesti päärakennusta, ei siis vielä esimerkiksi lääkäreille ja hoitajille rakennettuja rivitaloja, joissa voi majoittua jo nyt.
”Parantola on paikka hengähtää”
Idea parantolasta pohjoismaisena hyvinvointikeskuksena on Kullbergin.
Hän on tehnyt pitkän kansainvälisen uran luksuksen ja designin parissa ja työskennellyt brändijohtajana Kämp Collection Hotelsissa sekä konseptikehityksen luovana johtajana Hotel St Georgessa. Kullberg tutustui Paimion parantolaan parikymmentä vuotta sitten aloittaessaan Artekin toimitusjohtajana ja kuvailee, että mikään rakennus ei ole vaikuttanut häneen yhtä emotionaalisesti kuin Alvar ja Aino Aallon kokonaistaideteos.
– Paimion parantola on ainutlaatuinen esimerkki ihmislähtöisestä arkkitehtuurista, jossa kaikki on käyttäjän näkökulmasta tarkoin harkittua, hän kehuu.
– Parantola on yksi merkittävimmistä modernin arkkitehtuurin esimerkeistä, ja Aallon kansainvälinen tunnettuus on laajaa. Kiinnostavuus häntä kohtaan on vuosi vuodelta vain enemmän nousussa
Kullberg kertoo, että hyvinvointimatkailun ennustetaan kasvavan maailmalla merkittävästi ja matkailijoiden kääntävän silloin katseensa varsinkin pohjoismaihin.
– Paimion parantolassa olisi mahdollisuudet tarjota moniaistisia kokemuksia, joissa yhdistyvät ainutlaatuinen historia, filosofia, arkkitehtuuri, taide ja luonto, Kullberg luonnehtii.
– Parantolan suhde luontoon on autenttinen, aito, todellinen. Aallon sanoin rakennus on medikaalinen instrumentti. Tuo ajattelu inspiroi minua erityisesti. Parantola olisi paikka hengittää ja levähtää.
