PAIMIO-SAUVO-KAARINA
”One month to go!” Kuukauden päästä vaaliuurnille.
Näin julistaa Euroopan Unionin tiedotusorganisaatio, jonka tavoitteena on lisätä eurovaalien äänestysaktiivisuutta tuntuvasti kaikissa jäsenmaissa.
Se saattaa jopa onnistua, sillä EU-tason päätöksenteko kiinnostaa nyt merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten. Päällimmäinen syy siihen on niinkin traaginen kuin Ukrainan sota, joka on johtanut turvallisuudentunteen heikkenemiseen kaikkialla Euroopassa.
EU:n maanantaina järjestämässä lehdistötilaisuudessa Brysselin Anna Politkovskaya -lehdistösalissa toistui useampaankin otteeseen sanapari Russian interference . Sillä tarkoitetaan Venäjän laajasti organisoimaa häirintää ja aggressiivista piilovaikuttamista.
Oikein tiedon äärelle pääsemiseksi Unionilla on kymmenen toimintatavan ohjelma, jolla vaalien aikainen disinformaatio pyritään taklaamaan nurin.
Jo entuudestaankin vaalikoneisto on varsin vahva.
Demokratia on etuoikeus
Äänestäjiä pyritään saamaan uurnille myös korostamalla Euroopan Unionin demokratia-ulottuvuutta.
– Äänestäminen demokraattisissa vaaleissa on etuoikeus, joka ei suinkaan täyty kaikkien kohdalla. Myös monessa Euroopan Unionin valtiossa on eletty useaan otteeseen aikoja, jolloin demokratiaa on ollut niukasti tai ei lainkaan, EU-koneisto muistuttaa.
Tätä viestiä Euroopan Unioni tehostaa laadukkaalla dokumenttielokuvalla, jossa sodan ja hirmuvallan kauhut kokeneet ikäihmiset kertovat kokemuksistaan.
– Olin 11-vuotias ja menin hedelmäkulho kädessäni alakertaan. Samalla konetuliaseet alkoivat rätistä, ja isoäitini ammuttiin kuoliaaksi. Tätä kauheaa muistoa ole koskaan aikaisemmin kyennyt kertomaan kenellekään, sanoo iäkäs nainen eräässä elokuvan kohtauksessa.
Päivämäärä, jolloin miehitysarmeija tuli hänen kotiinsa, oli 17. kesäkuuta 1940.
Samassa elokuvassa vanha mies kertoo, kuinka hänellä ei yhtäkkiä ollut enää ainoatakaan sukulaista. Ei vanhempia eikä isovanhempia. Ei setiä eikä tätejä.
Maailmansotien jälkeiseen aikaa liittyen filmimateriaalia on muun muassa Tšekkoslovakian miehityksestä, Berliinin muurin murtumisesta ja Latvian vapautumisesta.
– Demokratian merkitys ei valkene lyhyessä juoksussa. Vanhukset tietävät parhaiten demokratian tärkeyden, koska heillä on kokemusta muistakin vaihtoehdoista, todettiin maanantain info-tilaisuudessa, johon oli mahdollista osallistua myös etäyhteyksin.
FAKTA
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.-9. kesäkuuta 2024. Vaalipäivä on sunnuntaina 9.6.2024. Ennakkoäänestys Suomessa 29.5.–4.6.2024.
EU-vaaleissa äänioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella tai Suomessa asuvalla ja äänioikeusrekisteriin ilmoittautuneella EU-kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta viimeistään 9.6.2024.
Suomalaiset ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa, joten voit äänestää heistä ketä tahansa.
Suomesta valitaan Euroopan parlamenttiin 15 jäsentä eli meppiä.
EU-vaalit toimitetaan yhtä aikaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, joita on yhteensä 27.
Europarlamenttivaaleissa kampanjoidaan 24 eri kielellä.
EU-parlamentti kokoontuu kahdessa kaupungissa: Belgian Brysselissä ja Ranskan Strasbourgissa.
Euroopan komissio on Euroopan unionin toimielin, joka antaa parlamentille EU:n lainsäädäntöesitykset ja valvoo perussopimusten noudattamista. Komission toimintaa johtaa 27 komission jäsentä: yksi jokaisesta jäsenmaasta.
”Together for democracy – yhdessä demokratian puolesta” korosti Euroopan Unionin vaalikampanjapäällikkö Philipp Schulmeister EU:n info-tilaisuudessa.
– Kuulostaa helpolta muistuttaa vaaleista ja äänestämisen tärkeydestä, mutta sitä se ei välttämättä ole, jatkoi Schulmeister ja totesi, että perinteisten kampanjointitekniikoiden ohella otetaan myös uusia keinoja käyttöön.
Eräs mielenkiintoinen visuaalinen keino lisätä vaalien huomioarvoa on julkisten rakennusten valaiseminen eri puolilla Eurooppaa. EU-värein ja Unionin logojen kera.
Valaistaviksi tulee muun muassa parlamenttitaloja, kaupungintaloja ja historiallisia rakennuksia. Jopa Rooman Colosseum hehkuu jonkin aikaa sinikeltaisena.
Tarkempi lista eri maissa valaistavista rakennuksista julkistetaan 16. toukokuuta 2024.
Myös Euroopan yleisradiounioni EBU (European Broadcasting Union) on mukana kampanjoimassa eurovaalien äänestysaktiivisuuden puolesta. Yleisen mobilisoinnin ohessa luvassa on tapahtumia ja debattia.
Ensimmäisiä vaalituloksia saataneen jo sunnuntai-iltana 9. kesäkuuta. Seuraavana yönä kello 01:n ja 02:n maissa kokonaisuus alkaa olla jo melko hyvin selvillä. Seuraavana aamuna kello kahdeksan ääntenlaskenta on todennäköisesti päättynyt kaikissa jäsenmaissa.
