Paimion Hiekkahelmeen avattiin juhannusviikolla uusi esteetön uimaranta. Avajaisia juhlistamaan oli uimarannalle saapunut toistakymmentä henkeä. Vastaavanlaisia juhlallisuuksia ei Suomessa ole päästy viettämään kovinkaan montaa kertaa, sillä Suomen esteettömät uimarannat voi laskea kahden käden sormin. Varsinais-Suomessa esteettömiä uimarantoja löytyy Paimion lisäksi Turun Ekvallasta ja Salon Halikon Kokkilasta.
Uimaranta on toteutettu lähes kokonaan Paimion omien työntekijöiden voimin. Kaupungin suunnitteluinsinööri Noora Mäkiö kertoo, että ainoastaan kulkuväylien asfaltointi ja lammen pohjan muotoilu on ostettu urakoitsijoilta. Omana työnä tehtävän projektin kustannukset ovat jääneet hyvin kohtuulliseksi. Kaikille soveltuvan uimarannan budjetti oli 30 000 euroa.
– On hyvä muistaa, että tällaiset projektit eivät vaadi kunnilta satojatuhansia saati miljoonainvestointeja. Kaupunki ja harrastukset kuuluvat kaikille, Mäkiö summaa.
Uimahallien sulku tietää taukoa harrastukseen
Paimion esteettömän uimarannan avasi paimiolainen Hannes Sonkki yhdessä Paimion liikunta- ja hyvinvointikoordinaattori Matleena Koskisen kanssa. Innokkaaksi uimariksi tunnustautuva Sonkki käy usein uimassa niin meressä kuin uimahallissakin. Hänellä on itsellään käytössä vanha ambulanssin kuljetustuoli, jota hän käyttää apuvälineenä uimisessa.
Monessa uimahallissa on mahdollisuus esteettömään uintiin, mutta suurin osa uimahalleista sulkee ovensa kesäksi huoltotaukojen vuoksi. Tämä tarkoittaa pitkää taukoa harrastuksen parissa. Sonkki on nyt ensimmäistä kertaa elämässään esteettömällä uimarannalla.
– Se, että pääsee näin esteettömästi uimaan, niin sillä on tosi iso merkitys, Sonkki sanoo.
Esteettömyys palvelee kaikkia
Riitta Nissilä on saapunut avajaisiin Kaarinasta. Esteettömyysasiantuntijana työskennellyt Nissilä kertoo, että meren ääreen esteettömän rannan rakentaminen on haastavampaa, sillä merivesi muokkaa rantaa voimakkaasti. Aallot vievät mukanaan esimerkiksi hiekkaa ja saattavat tuoda paikalle esteitä, jotka täytyy poistaa, jotta ranta pysyy esteettömänä. Lampi on siitä syystä helpompi paikka esteettömälle rannalle.
Hiekkahelmen keltaiset kontrastivärit, reunustettu kulkuväylä ja valitut materiaalit keräävät Nissilältä kehuja. Kehujen lisäksi Nissilä löytää rannalta vielä pientä viilattavaa: esteettömän uimakopin penkki on asennettu hiukan liian korkealle ja opastetaulun korkealla olevia tekstejä on vaikea nähdä pyörätuolista käsin. Nämä asiat on onneksi helppo muuttaa, ja avajaisten yhteydessä sovitaankin jo korjaustoimenpiteistä. Tärkeää on ottaa huomioon kaikki rannan käyttäjät.
– Usein ajatellaan, että esteettömien ratkaisujen toteuttaminen on niin vaikeaa, ettei niitä lähdetä toteuttamaan. Esteettömyys palvelee kuitenkin kaikkia, ei vain vammaisia, Nissilä sanoo.
Vastaavia hankkeita on vähän
Esteettömien uimarantojen harvalukuisuus herättää mietteitä rannan suunnittelussa ja rakentamisessa mukana olleissa. Noora Mäkiö kertoo hämmästyneensä siitä, kuinka vähän palvelutarjontaa esteettömyysratkaisuista on tarjolla. Esimerkiksi veteen johtavia esteettömiä uimaluiskia tekee Suomessa yksi yritys, ja toimitusajat ovat tästä johtuen pitkiä. Rannan rakentamisesta vastannut Paimion puistopuutarhurin Jukka Oksan mukaan tämä kertoo siitä, että vastaavia esteettömyyshankkeita on niin vähän, että ne eivät synnytä yritystoimintaa.
Matleena Koskinen pohtii vammaisuuteen ja esteettömyyteen liittyviä vanhentuneita asenteita.
– Aiemmin ei ajateltu, että liikunta kuuluu kaikille. Nyt onneksi erilaiset liikkujat otetaan entistä paremmin huomioon liikuntapaikkarakentamisessa. Pienillä muutoksilla voidaan edistää erityistä tukea tarvitsevien liikkumista, hän selittää.
Toiveissa toinenkin esteetön ranta
Hiekkahelmen uimaranta ei välttämättä jää Paimion ainoaksi esteettömäksi rannaksi. Tällä hetkellä kunnostuksessa olevalle Ankkalammelle on myös suunnitteilla esteettömyysratkaisuja. Lampea kiertävään esteettömään luontopolkuun on jo saatu rahoitus Paimion asukasbudjetin kautta, ja lammen rantaa kunnostetaan parhaillaan esteettömyys huomioiden.
– Varaudumme samalla siihen, että alueelle saataisiin esteetön kulku rannalle ja veteen. Tämä rahoitus on vielä auki, mutta toivomme sen löytyvän, Mäkiö kertoo.
