Palaneita pakaroita, vereslihalle raastettuja jalkapohjia ja ylipäänsä surkeaa saunasuunnittelua. Joko löylyt ovat olleet liian kovat tai vaihtoehtoisesti liian miedot. Kovin paljon hyvää sanottavaa Paimion vastaremontoidun uimahallin saunoista ei ole ainakaan sosiaalisen median kanavissa kuultu, ja myös uimahallin henkilökunta on välillä ollut neuvottomana palautteen edessä.
Miten julkinen sauna, jonka lauteilla käydään viikoittain jopa tuhannen saunojan voimin, voisi olla kaikille hyvä ja mieleinen?
– Eihän se ole edes mahdollista, siksi tällaista uimahallin isoa saunaa ei voi ikinä verratakaan kotisaunaan, muistuttaa Paimion kaupungin kiinteistöpäällikkö Tero Aaltonen .
Ensin saunan lämpötila asetettiin 80 asteeseen, ja se ei tuntunut riittävän ainakaan Paimion parkkiintuneimmille saunamajureille. Palautteen vuoksi saunan lämpötila nostettiin keväällä 90 asteeseen, ja sitten alkoi polttaa.
– Lämpötila-anturi on asennettu lähelle saunan kattoa, ja meillä on ollut täällä päiviä, jolloin lämpötila kohosi hetkellisesti jopa yli sadan asteen. Kyllä isoista kiukaista lämpöä saa, jos heittää koko saavillisen kerralla. Sellaisessa lämpötilassa ei vain kovin moni pysty enää saunomaan, ja kuivien pintojen lämpötila nousee myös liian korkealle, Aaltonen sanoo.
Kaksi korjauskeinoa
Ensin paloivat pakarat, ja ilmeisesti kuumista laattapintaisista lauteista on saatu myös lieviä palovammoja. Lämpötilaa oli laskettava, ja sen myötä saunan laattapinnan päälle asennettiin erilliset puulauteet, jotka viilenevät kovaa kivipintaa tehokkaammin.
– Se oli urakoitsijan nopea ratkaisu helpottaa ongelmaa. Ja ongelma on siinä, ettei lauteiden sisälle upotetut vesikiertoiset viilennysputket jäähdytä kivipintaa riittävän tehokkaasti. Naisten saunan puolella vastaavaa ongelmaa ei ole, joten on herännyt epäilys, että putket olisi valettu liian syvälle miesten saunassa. Se asia selvitetään ja korjataan Solinan kesätauon aikana, Aaltonen vahvistaa.
Korjauskeinoja on käytännössä kaksi: Joko lauteiden sisälle ohjataan aiempaa kylmempää vettä, tai sitten lauteiden pintalaatat piikataan auki, jonka jälkeen betonimassaa hiotaan pois. Siten jäähdytysputket saataisiin lähemmäs laattoja.
– Jälkimmäinen konsti on sitten huomattavasti työläämpi, joten siihen tuskin mennään. Uskon, että lauteiden pintalämpötila saadaan alas, kun jäähdytysjärjestelmässä kulkeva vesi on kylmempää. Nythän se kiertää hallin suuresta altaasta ja on siten noin 28-asteista, Aaltonen kertoo.
Vereslihalle hankautuneista jalkapohjista kaupungille ei ole suoraan ainakaan laitettu palautetta, ja muutenkin virallisia teitä pitkin saapunutta palautetta on kertynyt vähän. Kesäkuun puoliväliin mennessä uimahallia koskevia palautteita oli kertynyt 18, joista kaksi koski saunan pintojen lämpöä.
Palovammoja ja vereslihaa
Turun Sanomat uutisoi toukokuussa (TS 18.5.), että useat lapset olisivat saaneet Solinan lauteilta palovammoja, ja ainakin yhdellä lapsista pintalämpötilat olisivat aiheuttaneet myös verenvuotoa jalkapohjista. Kun miettii sitä, että saunoissa on ollut vielä keväällä vähintään 90 asteen lämpötila ja parhaimmillaan asteluku on kivunnut innokkaiden löylynheittäjien ansiosta jopa toiselle sadalle, ovat lievät palovammat täysin mahdollisia.
Ja laattojen karheus on voinut yhdistettynä kuumuuteen rikkoa herkän ihon.
– Kyllä se on aivan mahdollista, sillä laatat ovat saunoissa turvallisuussyistä selvästi aiempaa karheammat. Siksi, ettei tulisi liukastumisia. Varsinkin lauteiden porrastuksissa reunan pyöristetty laatta on todella karhea, sen tuntee ihan kädelläkin kokeilemalla saman tien, Aaltonen sanoo.
Paimion uimahalli Solina on tuttuun tapaan keskikesällä suljettuna, ja tänä vuonna ovet menevät kiinni juhannuksena kuudeksi viikoksi. Tuossa ajassa hallissa tehdään tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet, joista yksi on miesten saunan lauteiden lämpötilan lasku.
Kunnallislehti sai keväällä yhteydenoton, jossa kerrottiin, että vastaremontoidun uimahallin iso allas olisi aktiivisen kuntouimarin näkökulmasta käyttökelvoton. Syy siihen on vinkkaajan mukaan siinä, ettei veden pintaa pystytä remontin jäljiltä nostamaan enää riittävän korkealle, ja siksi isossa altaassa veden aaltoilu tekee uimisesta hankalaa.
Myös kaupunki on saanut samaisen palautteen, ja kiinteistöpäällikkö Tero Aaltonen myöntää, ettei asiaa edes mietitty tuosta näkökulmasta, kun uudistettua hallia suunniteltiin.
– Ei tuollaista asiaa ole edes siinä vaiheessa mietitty. Minun on vaikea ottaa kantaa siihen, kuinka paljon veden korkeus ja altaan reunoista tulevat vasta-aallot vaikuttavat kuntouintiin, mutta toki monessa käytössä olevassa altaassa on aina aallokkoa. Sitä aiheutuu ryhmäliikunnasta yhtä lailla kuin altaan päästä veteen hyppivistä lapsista, Aaltonen huomauttaa.
Ison altaan veden pinta on asetettu seitsemän senttiä altaan reunojen alapuolelle. Kun käyttäjämäärä altaassa kasvaa, myös veden pinta kohoaa. Reunojen tasalle sitä ei kuitenkaan voida enää vanhaan malliin nostaa, sillä ison altaan reunojen muotoilu ohjaisi ylivaluvan veden tätä nykyä hallin käytäville.
– Ennen reunat olivat loivemmat, ja siten veden pinta pystyttiin nostamaan korkeammalle. Silloin altaassa syntyvät aallot jatkoivat matkaansa pehmeämmin reunan yli, eikä vasta-aaltoa juuri syntynyt.
Aaltonen muistuttaa myös, että pienen uimahallin ainoa iso allas on monen käyttäjätoiveen summa. Ja jos ison altaan reunoja lähdettäisiin nyt jälkikäteen muovaamaan, vaatisi se niin ison työn, ettei siihen yksi uimahallin kuuden viikon kesätauko riittäisi.
– Ei mitenkään, se olisi todella iso korjausurakka. Siksi voin sanoa, ettei tuollaista muutosta lähdetä varmuudella tekemään yksittäisen käyttäjäpalautteen takia.
