SAUVO/ Kaija Unhola
Sauvon Kotiseutumuseossa vietetään kesäkuun 11. päivä uuden museonäyttelyn avajaisia. Näyttelyn ovat koostaneet Sauvon Museon Tuki ry:n vapaaehtoiset, ja siinä esitellään, miten sota vaikutti Sauvoon vuosina 1939-1950. Lisäksi näyttelyssä on materiaalia Sauvoon ja Karunaan tulleista Karjalan evakoista.
– Tämä on aika harvinainen näyttely. Olemme olleet yhteydessä eri Karjala-seuroihin. Monet niistä ovat kiinnostuneita, koska tämmöisiä näyttelyitä ei ole ollut, sanoo näyttelyä koostanut Hanna Kiviranta.
Sauvon arkistoista löytyi paljon tietoja siirtoväestä. Sauvoon tuli sodan aikana 2500 evakkoa ja suurin osa oli pitäjässä vain tilapäisesti. Enimmillään Sauvossa on ollut 1350 karjalaista. Sodan jälkeen lopullisesti sijoitettuja karjalaisia oli vain 650.
Himaset tulivat Muolaasta
Jaakko Himasen suku tuli Muolaan Kirkkojärveltä heti talvisodan jälkeen vuonna 1940 Sauvoon. Ensimmäinen paikka jonne juna tuli oli Loimaan Hirvikoski.
– Äiti oli siellä ja muu porukka, jotka eivät olleet armeijan töissä. Vanhin sisareni syntyi siellä 22. päivä tammikuuta vuonna 1940 kovilla pakkasilla.
– Sitten keväällä Sauvossa oli paikka myytävänä. Rakennukset olivat palaneet. Samat rauniot olivat täällä kuin lähtiessä Karjalassakin. Ensin asuttiin pienessä mökissä. Sitten ruvettiin rakentamaan nykyistä päärakennusta, joka valmistui 1947. Kun rakennettiin, kaikesta oli puutetta: nauloista, lasista ja sementistä.
Muutamassa talossa ei ollut isäntäväkeä. Ne maat jaettiin karjalaisille. Kun sota oli loppunut, maatiloista pakkolunastettiin joistain 25-35 prosenttia, joistain jopa 50 prosenttia. Alueluovutukset viilensivät asukkaiden välejä.
Hyvänä Sauvossa koettiin se, että karjalaiset perheet olivat isoja ja Sauvoon tuli paljon lapsia. Yksi koulu perustettiin karjalaisten tulon takia. Sauvoon saatiin myös keskikoulu sodan jälkeen.
– Sitä ei olisi ehkä saatu ilman karjalaisia. Siitä voidaan olla iloisia, Hanna Kiviranta mainitsee.
Tavarat haettiin Karjalan maakuopista
Kun karjalaiset tulivat ensimmäisen kerran Sauvoon, heiltä oli jäänyt Karjalaan arvotavaraa ja käsitöitä maakuoppiin kätkettyinä. Välirauhan aikana he pääsivät takaisin kotiseudulleen väliaikaisesti. Uudelle evakkomatkalle he ottivat mukaan, mitä maakätköistään löysivät.
Näyttelyssä on esillä matkalaukku, joka on kulkenut koko sodan aikana evakkojen mukana. Sen sisällä ovat kaikki heidän tärkeät paperinsa. Suvun lapset toivat sen museolle, jossa se avattiin vasta nyt. Siellä on sotilaspassi, todistuksia, ostokorttilomakkeita. Papereista näkee, että perhe on tullut Sauvoon vuonna 1946.
Santeri Pessi , ryhmän kuopus, on museonäyttelyn sota-asiantuntija. Hän on opiskellut poliittista historiaa yliopistossa.
– Sitä kautta isot linjat ovat tuttuja, mutta tosi mielenkiintoista on paikallinen näkökulma näihin asioihin. Sillä tavalla pääsee oppimaan seudusta paljon uutta.
Sotaan liittyviin asioihin tulee ihan uusi näkökulma, kun mennään mikrohistorian puolelle.
– Olen oman suvun kautta perehtynyt sota-asioihin ja tiedän, että sota-ajan tapahtumista ei ole paljon puhuttu. Ei monikaan veteraani ole halunnut puhua. Sota on iskenyt kovin tällaisessa pienessä kylässä. Voi olla, että samasta perheestäkin kaatui useita. Silloin joukko-osastot muodostettiin paikallisesti, eikä osattu ajatella, kuinka iso kaatuneiden määrä Sauvossa on ollut suhteessa väestöön.
FAKTA
Poimintoja museon ohjelmasta
6.6. Tommi Rusin luento suvun tulosta Kuolemajärveltä Karunaan SELKUn tiloissa.
13.7. Karjalaisten tanhuesitys Sauvon työväentalolla.
Museoalueella Miinan mökissä sotakirjeiden luentaa nauhalta nonstoppina.
