Annelea Vuontela asettaa maskin kasvoilleen ja hapuilee simpukoita vyötärönsyvyisestä vedestä Marttilan Krouvinkoskella. Vuollejokisimpukan osuminen kohdalle sameassa vedessä on pienoinen onnenkantamoinen.
Paimionjoki-yhdistyksen projektisuunnittelijan sekä tutkimussukeltaja Rami Laaksosen aamupäivän etsinnän tulos on yhteensä 11 vuollejokisimpukkaa. Lisäksi löytyy joukko muita, ei uhanalaisia simpukkalajeja.
– Paras saalis tähän asti. Tässä kohtaa on sen verran syvää, että olosuhteet ovat simpukoille otolliset, Laaksonen kuvaa.
Myöhemmin tulee viesti Tarvasjoen Killalankoskelta, josta parivaljakko kokosi yli 900 vuollejokisimpukkaa.
Tutkimussukeltaja Rami Laaksonen laskee löytyneet vuollejokisimpukat sumpussa jokeen odottamaan kuljetusta uuteen paikkaan. Vuollejokisimpukoita on tähän mennessä kerätty noin tuhat kappaletta turvaan koskikunnostusten alta.
Paimionjoessa siirretään parhaillaan uhanalaisia vuollejokisimpukoita koskikunnostustöiden alta. Kuluvan kesän aikana kunnostetaan yhteensä kymmenen koskialuetta siirtämällä niihin kaivinkoneella kiviä ja kutusoraa. Tarkoituksena on parantaa joen ekologista tilaa ja saada aikaan luonnontilaisia elinympäristöjä kaloille ja vesieliöille.
– Nämä kohteet ovat helpoimmin ennallistettavissa, sillä koskialueilla ei ole ihmisen toimintaa, Paimionjoki-yhdistyksen väistyvä toiminnanjohtaja Marjukka Kulmala sanoo.
Ihminen on ekologisesti surkeassa jamassa olevan Paimionjoen suurin ongelma. Maatalousvaltaisen alueen ravinnepäästöjen lisäksi joen ekologiaa häiritsevät Koskienergian vesivoimalaitokset ja veden patoaminen.
Varsinaista joen vapauttamista vaativaa kansanliikettä Paimionjoelle ei ole syntynyt. Paimionjoki-yhdistys on sen sijaan vuosien ajan tavoitellut ympäristövirtaamaa Askalankoskeen, jossa sijaitsee Koskienergian vesivoimalaitos. Ympäristövirtaama palauttaisi tärkeitä kalalajeja ja kasvillisuutta joen alaosaan, joka nyt kuivuu kesäisin.
Koskikunnostusprojekti herättääkin kysymyksen, onko koskien kunnostamisella merkitystä niin kauan, kun joki on valjastettu energiantuotantoon.
– Ehdottomasti on merkitystä. Nyt tehdään työtä sen eteen, että joessa on valmiina luontaisia ympäristöjä palaaville lajeille, kun jossain vaiheessa vesivoimaloita ei enää ole, Kulmala sanoo.
Samalla linjalla on Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ryhmäpäällikkö Juha-Pekka Triipponen.
– Koskikunnostuksilla on paikallista merkitystä, sillä Paimionjoessa elää muita arvokkaita lajeja kuin merestä nousevat lohikalat, Triipponen sanoo.
Etelä-Karjalassa sijaitseva Hiitolanjoki on viime vuosina ollut suuren mediahuomion kohteena. Hiitolanjoella vietettiin äskettäin kansanjuhlaa, kun joki vapautettiin voimalaitospadoista kalojen luonnonmukaiseksi kulkureitiksi ja lisääntymisalueeksi. Taustalla on vuosikymmenien työ, jossa lopulta Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö hankki voimalaitokset omistukseensa energiayhtiöiltä.
– Vastaavaa henkeä ei täällä ole. On ymmärretty, ettei voimalaitoksia voi ”kaapata” yhtiöltä vaan on edettävä pienin askelin, Triipponen sanoo
Koskienergian toimitusjohtajan Hannu Ruotsalaisen mukaan Askalan ympäristövirtaamasta eli vesiputken rakentamisesta laaditaan parhaillaan suunnitelmaa. Toteutukselle on noin 50 prosentin valtionavustus, jonka määräaika umpeutuu ensi vuonna. Ympäristövirtaamakaan ei ratkaise kalojen vapaata kulkua, mutta korjaa alaosan ekologiaa, kun joki ei enää pääse kuivumaan.
– Totta kai pitää saada ensin suunnitelma valmiiksi ja hintalappu työlle ennen kuin toteuttamisesta päätetään. Jos kustannukset pysyvät ennakoidussa 200 000 eurossa, voidaan putken rakentaminen käynnistää syksyllä, Ruotsalainen sanoo.
Paimionjoen ympärillä on ylipäätään liikehdintää, mikä saa Kulmalan toiveikkaaksi. Paimionjoen ja Aurajoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ovat mukana maan hallituksen Saaristomeri-ohjelmassa, jossa tavoitellaan Saaristomeren valuma-alueen poistamista Itämeren pahimpien kuormittajien listalta vuoteen 2027 mennessä.
– Iso pyörä pyörähtää, kun kokonaissuunnitelma toimenpiteistä valmistuu ja saadaan tiloja mukaan toteuttamaan vesiensuojelutoimia, Kulmala sanoo.
Rahaa esimerkiksi kosteikkoihin ja uomien eroosiosuojaukseen on tarjolla, sillä Paimionjoki-yhdistys on mukana myös vesiensuojelua tehostavassa Valuta-hankkeessa.
– Tosiasia on, että ravinteet karkaavat pelloilta Saaristomereen. Nyt on tarjolla rahaa ja asiantuntemusta investointeihin, jotka hyödyttävät maanviljelyä, kun ravinteet säilyvät pellossa, Kulmala sanoo.
FAKTA
Saaristomeren merkittävä kuormittaja
Paimionjoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki.
Joki ja yläosan järviketju on noin 110 kilometriä pitkä.
Paimionjoki saa alkunsa metsäisiltä harjualueilta Someron Somerniemeltä ja laskee Paimiossa Paimionlahteen.
Paimionjoen vesistöalueella asuu vakituisesti noin 25 000 asukasta.
Paimionjoen vesistöalue on tyypillistä lounaissuomalaista eroosioherkkää savikkoaluetta ja peltojen osuus kokonaispinta-alasta on suuri.
Lähde: Paimionjoki-yhdistys
