Kolumni: Pidetään elävää kulttuuriperintöä yllä

0

Talkooperinne, työväen vappu, iltasatu, neulominen, Jukolan viesti, mölkyn pelaaminen, jokamiehenoikeudet. Nämä kaikki ovat esimerkkejä kansallisesta elävän perinnön luettelosta, joihin suurimmalla osalla paimiolaisista on jokin kosketuspinta.

Aineeton eli elävä kulttuuriperintö on Unescon yleissopimuksen mukaan erilaisten yhteisöjen muodostamia ja omaksi kulttuuriperinnöksi tunnustamia tietoja, taitoja, käytäntöjä tai muita ilmiasuja sekä perinnön harjoittamiseen liittyviä välineitä tai tuotoksia. Aineetonta kulttuuriperintöä voi siis olla esimerkiksi erilaiset juhlaperinteet, suulliset perinteet, käsityötaidot, esittävä taide tai jokin muu elämän käytäntö tai rituaali. Unesco ylläpitää kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa ja Suomesta listalta löytyy neljä perinnettä, esimerkiksi saunomiskulttuuri ja kaustislainen viulunsoittotaito.

Jotta perintö säilyy elävänä ja hyvinvoivana, sitä tulee käyttää ja kuluttaa. Käsityömuseo Miila on muistiorganisaatio, joka esittelee käsityön aineetonta kulttuuriperintöä sekä näyttelyiden että erilaisten työnäytösten ja tapahtumien muodossa. Tulevana sunnuntaina 4.8. Miilassa tuuletetaan kansallispukuja. Tapahtuman tarkoituksena on juhlistaa kansallispukujen syntymäpäivää, jota vietetään yleisesti 5.8., sekä koota yhteen samanhenkisiä ihmisiä rentoon yhdessäoloon. Kansallispukuperinne, sen valmistaminen ja käyttäminen, on oiva esimerkki aineettoman, elävän kulttuuriperinnön ylläpitämisestä.

Kaiva siis kansan-, kansallis- tai muinaispuvut kaapeista ja tule Käsityömuseon pihalle piknikille. Tapahtuma on myös hyvä tilaisuus tulla katsomaan Miilan näyttelyssä esillä olevaa Paimion emännänpukua – vielä upeampaa olisi, jos puku nähtäisiin jonkun tapahtumavieraan päällä!

Sanni Tuuppa

Kirjoittaja on Paimion kaupungin kulttuurituottaja, joka haaveilee aineettomasta kulttuuriperinnöstä kertovan gradunsa valmistumisesta.