Pääkirjoitus: Minä saan nyt mennä – vai saanko?

0

Poliisi julkaisi keskiviikkona tärkeän tiedotteen. Siinä kehotettiin kaikkia tienkäyttäjiä kiinnittämään erityistä huomiota liikenteessä liikkuviin lapsiin. Tiedotteen taustalla on se ikävä fakta, että kuluvan vuoden ensimmäinen puolisko oli lasten liikennekuolemien osalta synkkä. Etenkin edellisvuoteen verrattuna.

Poliisi muistuttaa, että laki vaatii erityistä varovaisuutta silloin, kun kohtaamme lapsia liikenteessä. Varovaisuus rakentuu alhaisesta tilannenopeudesta, tarkkaavaisuudesta ja ennakoinnista.

Sekä tietenkin myös siitä, että sääntöjä noudatetaan millintarkasti.

Lisäksi on huomioitava, etteivät lapset aina osaa – tai ymmärrä – noudattaa liikennesääntöjä.

Joka toinen liikenteessä alkuvuonna menehtyneistä alle 15-vuotiaista oli liikkeellä pyörällä tai kevyellä sähköajoneuvolla. Jos asuu vilkkaasti liikennöidyssä taajamassa, konkretisoituu kaksipyöräisten kulkuvälineiden havaitsemisen vaikeus autoilijalle päivittäin.

Yksikään autoilija ei voi ajaa pelkästään sillä asenteella, että minä saan nyt mennä, koska liikennesäännöt sanovat niin. Kaksipyöräisiä nimittäin ilmaantuu – polkijan iästä riippumatta – autoilijan näkökenttään mitä yllättävimmissä paikoissa. Yksi syy siihen on se, että kevyttä liikennettä koskevat liikennesäännöt ovat joiltakin kohden yllättävänkin koukeroisia.

On jokseenkin ilmeistä, että läheskään kaikilla tielläliikkujilla nämä säännöt eivät ole likimainkaan hallussa.

Kunnallislehden toimituksessa olemme tälläkin vuosikymmenellä yrittäneet pariin otteeseen saada liikenteen asiantuntijoilta niin selkeät ja helposti omaksuttavat ohjeet – koskien risteyksiä, kevytväyliä, suojateitä ja niiden läheisyyttä – että ne voisi painaa lehteen.

Sellaisia ei ole saatu. Pahimmassa tapauksessa erään ”asiantuntijan” ohjeisiin sisältyi suoranainen virhe.

Poliisi tekee tärkeää liikennevalistustyötä, mutta toisaalta olen kuullut monien ihmettelevän, miksi esimerkiksi sähköpotkulautailijoiden holtittomiin ajotapoihin ei juurikaan puututa. Esimerkiksi viikonloppuisin Turun keskustassa jalankulkijoita eivät pelota suinkaan autot, vaan nopeat ja äänettömät skuutit.