Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Sauvo-Karunan yhdistys juhlistaa tänä kesänä 80. kerran järjestettävää uimakoulua. Väliin on jäänyt ainoastaan vuosi 2020, jolloin korona esti uimakoulun järjestämisen. Kaksi viikkoa kestävä uimakoulu kerää Sauvon Sarapiston uimarannalle vuosittain 50–110 lasta. Tänä vuonna uimakoulussa on lapsia mukana noin 80. Muutama enemmänkin olisi mahtunut mukaan.
– Meillä on ollut viime vuosina hyvä tilanne, sillä meillä on ollut kolme opettajaa. Se tarkoittaa sitä, että jokaiseen aloittavaan tuntiin saadaan mahtumaan 30 lasta, kertoo MLL:n Sauvo-Karunan yhdistyksen uimakoulun opettaja Laura Parkkunen.
Uimista opettelevien lisäksi mukaan mahtuu uimakandidaatin ja -maisterin tutkinnon suorittavia lapsia Parkkusen mukaan niin paljon kuin vain on halukkaita. Kandin ja maisterin tutkinnon suorittavat lapset ovat jo uimataitoisia ja he suorittavat haasteellisempia tehtäviä, kuten syvemmälle sukeltamista, pidempien matkojen uinteja sekä vesipelastustehtäviä.
Yhdistyksen uimakouluun voi osallistua sinä vuonna, kun täyttää viisi vuotta. Tätä nuorempia uimakouluun ei oteta, sillä avovesi voi olla hiukan liian kylmää pienille uimareille.
– Kun ikää ja ehkä elopainoakin karttuu enemmän, tarkenee ja jaksaa olla mukana opetuksessa paremmin, sanoo Parkkunen.
Yhdistys järjestää tunnin kestävien uimatuntien lisäksi lapsille leirimahdollisuuden. Leirille ilmoittautuneet lapset saavat osallistua uimakouluun ja sen lisäksi heille järjestetään koko päiväksi ohjelmaa rannalla ruokailuineen. Tarkoituksena on mahdollistaa uimakoulu myös lapsille, joiden vanhemmat eivät pysty heitä keskellä päivää kyyditsemään.
Kuivaharjoittelua ja suihkusukelluksia
Jutun kuvauspäivänä kaikki uimakoululaiset eivät kuitenkaan pääse veteen, sillä rannassa on havaittu sinilevää. Mereltä puhaltava tuuli onneksi sekoittaa vettä, ja sinileväesiintymät hajoavat vähitellen. Sinilevä ei Parkkusen mukaan ole Sarapistossa toteutettavalle uimakoululle tyypillinen ongelma. Heinäkuun alussa vedet ovat pääsääntöisesti kirkkaita ja yleisempää on siirtyä rannalle ukkosten vuoksi.
Levän tai ukkosen vuoksi uimakoulua ei onneksi tarvitse peruuttaa. Jos veteen ei pääse, kuivaharjoittelu rannalla ja sukellusharjoitukset saunatiloissa mahdollistavat opettelun jatkamisen. Harjoitusten aluksi, välissä ja lopuksi rannalla leikitään erilaisia versioita hipasta, jotta lapsille ei ehdi tulla vilu. Uimatunti hurahtaa ohi nopeasti.
Alva Tsernov, Eetu Louhisuo, Kalle Koristo ja Ilin Al-Lami ovat jo konkareita uimakoulussa; osa on käynyt aiemmin uimakoulussa Sarapistossa, osa taas uimahallissa. Vaikka tänään ei päästy veteen asti, on uimakoulussa ehditty kokeilemaan kaikenlaista.
– Ollaan uitu myyräuintia, tehty liukuja ja hyppyjä, Kalle selittää.
Parasta uimakoulussa on lasten mielestä tietysti uiminen ja erilaiset uintitekniikat, kuten selkäuinti. Myös rannan karusellissa on kiva ottaa kovat vauhdit. Suihkussa tehdyt sukellusharjoitukset tarjosivat lapsille uusia kokemuksia.
– Opin uuden äännähdyksen tänään, Kalle huudahtaa.
– Ääni on ihan hassu, kun se on vedessä, Ilin lisää.
Suomalaisten uimataito sukeltaa
Uimakoulussa on ensin tärkeintä opetella veden alkeistaitoja, joiden avulla ajan myötä kehitytään taitaviksi uimareiksi, sanoo Laura Parkkunen.
– Tärkein osuus oppimisessa on se, että vesi on elävää, vesi on muuttuvaa ja sääolosuhteet ovat vaihtuvia. Näin osataan reagoida siihen, miten avovesiolosuhteissa kuuluu toimia, Parkkunen selittää.
Parkkunen pitää avovesissä järjestettäviä uimakouluja tärkeinä, sillä olosuhteet luonnonvesissä eroavat huimasti halliolosuhteista. Siinä missä hallissa vesi on aina kirkasta ja stabiilia, avovesiolosuhteissa tilanne on toinen.
– Vesirohkeus ja vesitaidot tulevat ihan eri mittakaavassa meillä rantauimakoulussa esiin kuin halliuimakouluissa, Parkkunen lisää.
Suomessa uimataidon rajana pidetään sitä, että pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, joista 50 metriä selällään. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, Jyväskylän yliopiston ja Opetushallituksen yhteistutkimus vuodelta 2022 kertoo, että valtakunnallisesti 55 prosenttia kuudesluokkalaisista on uimataitoisia. Vuonna 2016 määrä oli 76 prosenttia. Lasku on huomattava.
– Vuosi 2020 oli todella hankala vuosi, kun korona sulki uimahallit. Siinä kriittisessä hetkessä, kun lapsille olisi ollut tärkeää päästä koulujen uimaopetukseen, ei päästy veden äärelle. Silloin tilastot ovat romahtaneet alaspäin, Parkkunen selittää uimataidon laskua.
Lasten lisäksi myös aikuisten uimataito on vähentynyt. Niin ikään vuonna 2022 toteutetun Kansalaisliikuntataidot-kyselytutkimuksen mukaan vain 53 prosenttia yli 18-vuotiaista ilmoitti olevansa uimataitoinen.
– Luulen, että ihmiset ovat nykyään niin hektisiä ja löytävät itselleen aktiviteetteja niin monella tapaa, ettei välttämättä enää ole aikaa vesitaitojen harjoittamiseen, Parkkunen pohtii.
Uimaopettaja painottaa uimataidon tärkeyttä
Laura Parkkusen mukaan Suomessa on ollut kautta aikojen hyvää uimaopetusta. Myös MLL:n Sauvo-Karunan yhdistys lähettää uimaopettajia koulutettavaksi mahdollisuuksien mukaan. Yhdistyksen kustantamaa koulutusta vastaan uudet opettajat sitoutuvat toimimaan kolme kesää yhdistyksen uimakoulussa. Tätä kautta Parkkunenkin kouluttautui aikanaan uimaopettajaksi.
Parkkunen toivoo koulujen panostavan jatkossa enemmän uimaopetukseen. Esimerkiksi Sauvossa, jossa ei ole omaa uimahallia, tulisi lasten päästä helposti Paimioon uimaan. Sauvossa uimakoulua onkin tarjolla vain avovesimuodossa.
– Viime vuosina opetuksen määrä on valitettavasti päässyt kääntymään laskuun, mutta toivottavasti se nyt kääntyy taas nousuun, kun pandemia-ajasta on selvitty ja hallit saavat olla normaalisti auki, Parkkunen miettii.
Parkkusen mielestä uimataito on suomalaisille ehdottomasti tärkeä taito.
– Tuhansien järvien maassa ja etenkin täällä rannikolla ollaan väistämättäkin veden kanssa tekemisissä enemmän tai vähemmän, hän sanoo.
