Paimiolainen Ylhäisten tila lähti viisi vuotta sitten mukaan kokeiluun, jossa tutkitaan maaperän kykyä sitoa hiiltä. Kyseessä on Baltic Sea Action Groupin koordinoima Carbon Action hiilipilotti. Pilotin aikana pyritään selvittämään, miten maaperä saadaan maanviljelyssä sitomaan enemmän hiiltä. Yksi keino on kerääjäkasvien ja tuotantokasvien samanaikainen viljely pelloilla.
– Meillä oli kokeilussa mukana yksi peltolohko, joka jaettiin kahteen osaan. Toisella puolella oli kerääjäkasveja ja toisella ei. Tutkimme kasvipeitteisyyden lisäämistä kasvukauden aikana siten, että pelto olisi koko ajan mahdollisimman vihreä, kertoo Ylhäisten tilan maanviljelijä Elina Lindberg .
Jatkuvapeitteistä viljelyä on Ylhäisten tilalla harjoitettu jo vuosien ajan. Maanmuokkaus on ollut kevennettyä muokkausta ja suorakylvö on ollut käytössä kauan. Tutuista teemoista ja tavoista huolimatta Lindberg kokee, että hänelle jäi hankkeesta paljon käteen.
– Ymmärrys on lisääntynyt aivan valtavasti, mikä on tosi hyvä. Vaikka kaikkia ideoita ei pystytä toteuttamaan, niin tästä varmasti jää eväitä omaan tekemiseen, Lindberg sanoo.
Terve maa on kaiken perusta
Hiilipilotti opetti Lindbergille sen, että kaikki oleellinen tapahtuu maan alla. Se myös kirkasti hänelle ajatusta maan kasvukunnon ja lierojen tärkeydestä. Jos peltomaa on liian tiivistä, se ei voi tehokkaasti sitoa hiiltä.
– Vain terveessä maassa hiilinielu on mahdollista, Lindberg summaa.
Kokeellisesti edenneeseen pilottiin mahtui paljon onnistumisia, mutta myös epäonnistumisia. Yhtenä vuotena kerääjäkasvi otti vallan koko pellosta eikä siltä saatu satoa lainkaan. Lindbergin mukaan tähän vaikuttivat kevään kuivat olosuhteet, jolloin kerääjäkasvit veivät viljalta kasvuvoiman.
– Viime vuosina maanviljelyssä on eletty todella poikkeuksellisia olosuhteita ja ne säilyvät varmasti tulevaisuudessakin haastavina. Varsinkin äärimmäisiä kevätkuivuuksia on koettu paljon, Lindberg sanoo.
Carbon Action hiilipilotissa oli mukana 100 tilaa ympäri Suomen. Lindberg kertoo hankkeen parasta antia olleen tapaamiset tutkijoiden, asiantuntijoiden ja muiden viljelijöiden kanssa. Verkosto, joka pilotin aikana rakentui, on edelleen aktiivisessa käytössä.
– Hanke oli siitä hieno kokemus, että mukana oli tutkijoita, joilla on valtavasti tietoa sekä viljelijöitä, joilla taas on paljon käytännön kokemusta. Me tarvitsemme tutkittua tietoa tässä polarisoituneessa maailmassa, ettei olla vain kärjistettyjen mielipiteiden varassa, Lindberg pohtii.
Näytteiden tutkimus on käynnissä
Vaikka hiilipilotin työvaihe on päättynyt, tutkimus aiheen ympärillä jatkuu vielä pitkään. Hankkeen alussa ja lopussa otetut maanäytteet ovat parhaillaan analysoitavana Helsingin yliopistossa. Joitain alustavia tuloksia on jo tullut, mutta täysin analysoituja tai vertaisarvioituja tuloksia ei vielä ole. Baltic Sea Action Groupin projektipäällikkö Jenni Jääskeläinen arvelee ensimmäisten tulosten valmistuvan tämän syksyn tai viimeistään ensi kevään aikana.
– Joiltain tiloilta näytteitä tuli vielä tänä keväänä. Tutkijat odottavat, että he saavat kaikilta tiloilta näytteet ja koostavat niistä sitten yhteenvedon, Jääskeläinen selittää.
Tiloilta otetuista näytteistä teetettiin hankkeen alkuvaiheessa viljavuusanalyysit, joilla selvitetään maaperän kuntoa. Viljavuusanalyysi kertoo esimerkiksi sen, onko maaperässä ravinnepuutoksia ja mikä sen pH-arvo on. Nyt pilotin päätteeksi sama analyysi toistetaan.
– Sen lisäksi maanäytteistä on mitattu hiilipitoisuudet ja osa maanäytteistä jätetään yliopiston pakkaseen, jotta niistä voidaan analysoida esimerkiksi maaperän mikrobeja ja hiilen erilaisia muotoja, Jääskeläinen kertoo.
Osana hanketta Ilmatieteenlaitoksella myös kehitetään mallinnus- ja todennusjärjestelmää, jossa tutkitaan satelliittien avulla peltojen kasvillisuus- ja biomassaindeksejä. Niiden perusteella pyritään laskemaan peltojen hiilensidontaa.
Yhteistyössä tehtävä tutkimus yleistyy
Jääskeläinen ei vielä osaa sanoa, kuinka paljon eroa esimerkiksi Ylhäisten tilan kahden eri peltolohkon välillä tulee olemaan. Hänen mukaansa varsinkin kasvuolot vaikuttavat tuloksiin merkittävästi. Kun tiloja on ympäri Suomea, maalajit vaihtelevat ja samoin jokaisen viljelijän tavat toteuttaa kerääjäkasvikoe.
– Tuloksiin vaikuttaa varmasti se, milloin kerääjäkasvi on kylvetty ja kuinka pitkään se on saanut kasvaa. Myös maalaji ja se kuinka paljon eloperäistä ainetta pellossa on, vaikuttavat tuloksiin, Jääskeläinen selventää.
Säätiö haluaa jatkaa hiilipilotissa aloitettua yhteistyötä viljelijöiden kanssa. Tutkimusmalli, jossa työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa, on myös yleistyvä trendi tutkimusmaailmassa. Varsinkin EU:n alueella toimintatapa on Jääskeläisen mukaan noussut isosti.
– EU:ssa on tällä hetkellä käynnissä Soil Mission, jossa tarkoituksena on perustaa sata Living Labia [elävää laboratoriota, toim.huom.]. Niissä tutkitaan maaperän terveyteen liittyviä asioita ja ne toteutetaan juuri todellisen maailman olosuhteissa, Jääskeläinen kertoo.
